Tampereen seutu tunnetaan kansainvälisesti erityisesti älykkäistä liikkuvista työkoneista ja laajasta ICT-osaamisesta. Pitkä teollinen historia, vahva ICT-puolen osaaminen, insinööriosaaminen, valmistusosaaminen ja –verkosto yhdistettynä aktiiviseen, korkeatasoiseen tutkimusyhteisöön tekee Tampereen seudusta yhden maailman parhaista paikoista kehittää älykkäitä koneita. Digitaalisuuden ja verkottumisen lisääntyessä myös turvallisuuden vaatimukset korostuvat.
Kymmenen globaalia markkinajohtajaa ja yli 3 000 teknologiateollisuuden yritystä
Kaupunkiseudulla toimii kymmenen globaalia oman alueensa markkinajohtajaa, joilla on tuotekehitys- ja innovaatiotoimintaa ja lähes kaikilla myös valmistusta seudulla. Kokonaisuudessaan älykkäiden koneiden toimialalla toimii Tampereen kaupunkiseudulla yli 160 yritystä, joiden yhteenlaskettu liikevaihto on yli 13 000 miljoonaa euroa ja jotka työllistävät yli 50 000 henkilöä. Teknologiateollisuuden toimipaikkoja Pirkanmaalla on 3 000, ne työllistävät liki 35 000 henkeä ja tuottavat liikevaihtoa 7,6 miljoonaa euroa .
Verkottuneissa, älykkäissä koneissa turvallisuuden merkitys korostuu
Modernit, kestävän kehityksen tarpeisiin vastaavat työkoneet ja prosessit hyödyntävät yhä enemmän automaatiota, digitalisaatiota ja tekoälyratkaisuja. Seudun vahva ICT-osaaminen ja lukuisat digitalisaation kärkiyritykset tarjoavat erinomaiset edellytykset näiden kehittämiseen. Kaupunkiseudun yrityskenttä kattaa osaamistarpeet sensoreista AI-, IoT- ja data-analytiikkaosaamiseen, konenäköratkaisuihin ja kuvantamiseen, ennakoivan kunnossapidon ratkaisuihin, virtuaalitodellisuuden mahdollisuuksiin sekä kyber- ja tietoturvallisuuteen.
Teollisuuden vihreä siirtymä turvaa ympäristöä tuleville sukupolville
Suomi pyrkii globaaliksi kärkimaaksi vety- ja kiertotalouden, korkean jalostusarvon biotuotteiden ja päästöttömien energiajärjestelmien ja muiden ilmasto- ja ympäristöratkaisujen alalla, parantamaan energiatehokkuutta sekä nopeuttamaan muutosta fossiilittomaan liikenteeseen ja lämmitykseen . Teollisuus on omilla ratkaisuillaan eturintamassa edistämässä hiilineutraalisuutta. Hiilijalanjälki ja hiilikädenjälki ovat nousseet teollisuusyritysten strategioiden ja kehittämistyön keskiöön . Pirkanmaalla on tehty pitkäjänteistä kestävän kehityksen työtä, joka paitsi tuottaa kasvua ja innovaatioita, myös auttaa turvaamaan ympäristöä tuleville sukupolville. Datalla on keskeinen rooli niin ympäristövaikutusten mittaamisessa kuin digikiertotalouden innovaatioiden kehittämisessäkin.
Esimerkkinä seudun osaamisesta: Tukes – teollisen toiminnan turvallisuutta edistävää viranomaistoimintaa
Tukes on lupa- ja valvontaviranomainen, joka edistää tuotteiden, palveluiden ja teollisen toiminnan turvallisuutta ja luotettavuutta. Tukesilla on monia kansallisia ja kansainvälisiä jäsenyyksiä. Tukes toimii jäsenenä esimerkiksi SAF€RAssa, joka on teollisen turvallisuuden tutkimusta ja kehitystä rahoittava eurooppalainen konsortio.
Business Finland: Future Electrified Mobile Machines, 1/09/2021 → 31/08/2024
EU-H2020: Towards Improved Assessment of Safety Performance for Long-Term Operation of Nuclear Civil Engineering Structures, 1/09/2020 – 31/08/2024
EU-H2020: Dynamic coverage Extension and Distributed Intelligence for human Centric applications with assured security, privacy and trust: from 5G to 6G, 1/01/2021 – 31/12/2023
EU-H2020: Earth observation and Earth GNSS data acquisition and processing platform for safe, sustainable and cost-efficient mining operations, 1/05/2020 – 31/10/2023
Vaarallisten kemikaalien käsittely ja varastointi
Mittaamisesta lisäarvoa turvallisuuden johtamiseen
Työkalupakki turvallisuuden mittaamiseen – Safe Potential Toolbox
Anttila, J-P., Ruohomäki, I., Leino, S-P., & Rantanen, O. (2021). Valmistavan teollisuuden resilienssiä voi kehittää. VTT Technical Research Centre of Finland.
Tiusanen, R., Malm, T., Heikkilä, E., Sarsama, J., Alanen, J., & Ahonen, T. (2021). Safety engineering approaches and system analysis methods for autonomous mobile machinery. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Research Report No. VTT-R-00390-21
Heikkilä, J., Nissilä, M., Ylönen, M., Gotcheva, N., Tugnoli, A., Iaiani, M., Cozzani, V., Oliva, G., Setola, R., Assenza, G., van der Beek, D., Steijn, W., Young, H., & Roelofs, M. (2021). Guidelines: Integrated Management of Safety and Security Synergies in Seveso plants (SAF€RA 4STER). VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Technology No. 385
Karanta, I., Helminen, A., Nissilä, M., Rossi, J., Tyrväinen, T., & Välisalo, T. (2021). Räjähdekohteiden kvantitatiivinen riskianalyysi ja sen hyödyntäminen päätöksenteossa. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tutkimusraportti No. VTT-R-00119-21
Koskinen, H., Laarni, J., Norros, L., Liinasuo, M., & Savioja, P. (2021). Systems usability case in stepwise control room validation. Safety Science, 134, [105030].
Kaasinen, E., Aromaa, S., & Heikkilä, P. (2021). Teollinen työ muuttuu – yksilöllisiä työrooleja ihmisten ja koneiden muodostamissa tiimeissä. Automaatioväylä, 2021(3), 32-33.
Malm, T., Salmi, T., & Aaltonen, I. (2020). Yhteistyörobotit tulevat. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Tutkimusraportti No. VTT-R-00464-20
Uusitalo, T., Keränen, J., & Nissilä, M. (2020). Työturvallisuuskortin® kansainvälinen vertailu. VTT Technical Research Centre of Finland. VTT Asiakasraportti No. VTT-CR-00090-20