#Miten?

Kaikki eivät voi päästä joukkueeseen mukaan. Vai voivatko? Meidän mielestämme yritykset tarvitsevat avoimuuteen ja matalaan kynnykseen perustuvan tukijärjestelmän, jonne kaikenkokoiset toimijat ovat tervetulleita valitsemaan juuri heille sopivia palveluita. On aika avata uusi, avoin pelikenttä!

Yksi innovaatiosetelin tavoitteista on madaltaa yritysten kynnystä innovaatio- ja kasvupalveluiden hyödyntämiseen. Siksi yrityspalvelu­järjestelmä vietiin osaksi laajempaa, terveydenhuollossa käytössä olevaa PSOP-järjestelmää. Kyseessä on valtakunnallinen palveluseteli- ja ostopalvelujärjestelmä, jonka yrityspalvelu­setelisovellukseen liitytään KL-Kuntahankinnat Oy:n puitesopimuksella.

Digitaalinen PSOP-järjestelmä helpottaa tukien jakamista. Järjestelmän ansiosta etenkin pienten yritysten tuenhakuprosessi on kevyempi ja helpommin toteutettavissa. Asiakasyritysten palautteessa korostuvat nopeus, helppous ja tyytyväisyys byrokratian vähäisyyteen.

Digitaalinen alusta helpottaa myös palveluiden tarjoamista. Järjestelmän kautta yritykset ja palveluntuottajat voivat kätevästi löytää itselleen sopivat kumppanit. Kuntatoimija tukee myös tukipalveluita tuottavia yrityksiä tarjotessaan uuden, helpon kanavan palveluiden tarjoamiseen ja yritysten kohtaamiseen. Siksi setelin käyttöä kannattaa mahdollisuuksien mukaan edistää, vaikkei seteleitä olisikaan jatkuvasti jaossa.

Sekä seteliä käyttäneet yritykset että palveluntuottajat ovat olleet tyytyväisiä setelin haku- ja käyttöprosessiin. Myös hallinnointi on vaivatonta. Innovaatiosetelin alusta on itse asiassa niin helppokäyttöinen, että seteleitä voisi jakaa sen avulla moninkertaisesti enemmän lisäämättä oleellisesti niiden hallinnointiin tarvittavaa työmäärää.

PSOP-järjestelmää hallinnoi Kuntien Tiera Oy, ja sitä on kehittänyt Digia Finland Oy.

Aitoa valinnanvapautta yritystukiin

Yksi kevyen setelin parhaita puolia on aito valinnanvapaus. Aiemmin, kun palveluntuottajat on valittu valmiiksi, tukea hakeneille yrityksille ei välttämättä ole ollut tarjolla juuri omaa tarvetta vastaavaa palveluntuottajaa. Nyt yritykset itse valitsevat, mitä tarvitsevat
ja keneltä.

Kilpailullisuus luo dynamiikkaa markkinoille. Se antaa myös aloittaville palveluyrityksille mahdollisuuden toteuttaa julkisesti rahoitettuja palveluita.

Myös palveluntuottajat ovat kokeneet uuden toimintamallin hyväksi tavaksi tuoda esille omia palveluitaan. Se on tarjonnut myös tilaisuuden kehittää ja tuotteistaa omia palveluita entistä paremmin. Koska innovaatiosetelin tuet haetaan valmiina palvelukokonaisuuksina, palveluntuottajiksi rekisteröityneet toimijat ovat joutuneet kehittämään omaa palvelutarjontaansa setelin alustalle laadit­tuja tuotekortteja varten.

Tampereen pilotissa joka seitsemäs palveluntuottaja kehitti kokonaan uuden palvelun seteliä varten ja puolet palveluntuottajista muotoili olemassa olevia palveluitaan siten, että ne sopisivat setelillä tuotettaviksi.

Yksi innovaatiosetelin tavoitteista onkin pyrkiä vaikuttamaan palvelumarkkinoiden rakentumiseen. Asiantuntijapalveluiden tuotteistaminen ja tarjonnan muotoileminen setelillä hankittaviksi kokonaisuuksiksi auttaa selkeyttämään palvelutarjonnan sisältöä ja hyötyjä myös asiakkaan suuntaan.

Digipelin juridiikkaa

Business Tampere (Tredea) teetti juridisen asiantuntijaselvityksen koskien yrityspalvelujen järjestämistä sähköisellä palvelusetelijärjestelmällä, koska kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia.

Selvityksessä käsitellään menettelyä julkis-, kilpailu- ja IT-oikeuksien näkökulmista, alla poimintoja:

• Innovaatioseteli voidaan myöntää yritykselle de minimis -ehtoisena yritystukena.
• Palvelusetelin vastaanottaja ei ole velvollinen kilpailuttamaan palveluntarjoajaa hankintalain nojalla.
• Kiinnitä erityistä huomiota mm. käyttäjän/hakijan antamaan suostumukseen, sitoutumiseen annettujen tietojen oikeellisuuteen ja palveluntuottajan vastuunrajoituksiin.
• Huomioi EU:n tietosuoja-asetuksen vaatimukset.
• Mikäli järjestelmän kehitystyö toteutetaan julkisin varoin, tulee toimenpiteen olla
  johdettavissa laissa säädetystä tehtävästä.

Tampereella mukaan lähtivät myös nuoret toimijat

Tampereen seudun innovaatioseteleitä jaettiin 205 yritykselle, joista suurin osa oli nuoria ja pieniä. Miltei puolet yrityksistä on perustettu vuonna 2012 tai sen jälkeen, eli ne ovat olleet vuonna 2017 enintään viisi vuotta vanhoja.

Setelihankkeita toteutti yhteensä 93 eri palveluntuottajaa. Suurin osa palveluntuottajista oli rekisteröity Pirkanmaalle (58 %). Seuraavaksi yleisin kotipaikka oli Uusimaa, jonne oli rekisteröity yhteensä 21 yritystä (23 %). Muiden palveluntuottajien kotipaikat jakautuivat melko
tasaisesti yhteensä seitsemän muun maakunnan alueelle. Lisäksi kolme ulkomaille – Ruotsiin, Espanjaan ja Intiaan – rekisteröityä yritystä oli kokeiluluontoisesti mukana palveluntuottajina. Muualla kuin Suomessa toimivat palveluntuottajat eivät voineet varsinaisesti osallistua pilottiin, mutta kansainvälistä kehitystä olisi erityisen hyvä jatkaa.

Setelien jakaminen ei ole ilmaista

Tampereen pilottihankkeen kustannukset ovat olleet kokonaisuudessaan noin 1,7 miljoonaa euroa vuosina 2016–2018. Miljoona euroa tästä summasta on jaettu yrityksille seteleinä.

Hallintokustannusten määrää selittää mm. digitaalisen setelialustan kehittämis- ja yllä­pitokustannukset, jotka ovat olleet kokonaisuudessaan n. 300 000 euroa. Henkilöstökustannukset 2,5 vuoden ajalta ovat olleet 295 000 euroa. Lisäksi hankkeessa on hankittu juridisia neuvontapalveluita n. 40 000 eurolla, viestintä-
ja tiedottamispalveluja n. 28 000 eurolla ja vaikuttavuusarviointiin liittyvää palvelua
n. 30 000 eurolla. Hankkeeseen liittyy myös
toteuttajan yleiskustannuksia n. 70 000 euroa.

Kustannus-hyötylaskelmassa havaittiin, että setelien vaikutus arvonlisäykseen on todennäköisesti positiivinen. Samalla todettiin, että hallinnollisilla kustannuksilla on merkittävä vaikutus siihen. Toiminnan tehokkuutta heikentää rahoituksen ja hallinnoinnin toteuttaminen projektirahoituksella, johon on sidottu tietty määrä henkilöresursseja ja merkittävä määrä projektiin liittyvää raportointia.

Taktiikkakorneri: Hallinnointiresurssit kuriin

Jos setelimuotoinen yritysten rahoituspalvelu otetaan osaksi vakiintunutta toimintaa hankemuotoisen toiminnan sijaan, pystytään käyttämään hallinnoijan resursseja joustavammin ja tehokkaammin. Samalla voidaan ottaa kehitetyn digialustan hyödyt tehokkaammin käyttöön.

Miksi digitaalinen alusta?

• Mahdollistaa myös pienten yritysten tuenhaun
• Helppo hallita
• Markkinalähtöisyys ja tuotteistus
• Muokattavissa oleva ekosysteemityökalu
• Aito valinnanvapaus
• Kevyt kanava kumppanin löytämiseen