Kannattiko

Kuten ottelun jälkeen on tapana, lopuksi analysoimme pelin kulkua vielä tulosten näkökulmasta. Kilisikö maalitolppa? Onko uudella mallilla mahdollisuus päästä finaaliin asti? Teimme keväällä 2018 Tampereen innovaatiosetelipilotista vaikuttavuusarvioinnin, jonka tuloksia ja johtopäätöksiä löydät nyt tästä luvusta. Toivomme, että lopputulokset kannustavat myös sinua avaamaan rohkean kasvupelin omalla alueellasi.

Win-win-tilanne

Tampereen innovaatiosetelin käyttäjäpalaute on ollut lupaavaa – niin uuteen toimintamalliin kuin setelin vaikutuksiin liittyy paljon tyytyväisyyttä ja innostuneisuutta. Digitaalisen alustan osalta helppo ja nopea prosessi sekä avoimuus ja markkinalähtöisyys keräsivät osallistuja­yrityksiltä kiitosta.

Tampereen vaikuttavuusarviointi toteutettiin helmi–huhtikuussa 2018, ja siihen osallistui 125 yritystä ja 59 palveluntuottajaa. Arviointiin kuului mm. asiantuntijahaastatteluja ja kyselyitä.

Tulokset olivat mukavaa luettavaa. Arvioinnin mukaan setelit ovat olleet monessa tapauksessa alkusysäys kehittämistoiminnalle ja yhteistyölle – mihin pyrittiinkin. Tuloksien perusteella merkittävä osa yrityksistä sai tai uskoo saavansa huomattavaa liikevaihdon lisäystä tai laajentavansa toimintaansa uudelle markkina-alueelle setelillä toteutetun toimenpiteen avulla. Kustannushyötyanalyysin mukaan yritysten liikevaihdon lisäys seuraavan kahden vuoden aikana on 3,4–5,4 euroa jokaista ”setelieuroa” kohti.

Uskomme, että innovaatioseteli taipuisi myös pysyvään tapaan toteuttaa julkisia yrityspalveluita. Kyseessä on win-win-tilanne, josta hyötyvät niin yritykset, hallinnoija ja koko yhteiskunta – seuraavassa lisää näistä.

Miten seteliä hakevat yritykset hyötyvät?

Pienetkin yritykset saavat setelin. Innovaatioseteli tekee palveluiden saannista tasa-arvoista, ja kynnys ostaa palveluita madaltuu selkeästi. Tampereella setelin saaneet yritykset olivat pääosin pieniä ja nuoria. 69 % yrityksistä henkilöstöä oli alle 10 ihmistä. 58 % oli perustettu 2010-luvulla.

Seteli voi mahdollistaa mahdottoman. Neljäsosa vaikuttavuuskyselyyn vastanneista yrityk­sistä kertoi, ettei hanketta tai tuotetta olisi toteutettu ilman seteliä.

Setelillä päästään nopeasti hyviin lopputuloksiin. Valtaosa vastaajista ilmoitti, että kehityshanke toteutettiin nopeammin innovaatiosetelin ansiosta. Valtaosa (85 %) vastanneista yrityksistä ilmoitti saaneensa haluamansa tulokset ja 14 % ilmoitti saaneensa haluamansa tulokset osittain.

Alkusysäys uudelle. Palveluiden kehittäminen oli Tampereen pilotissa suurin yksittäinen hanketyyppi: sen toteutti kolmannes kyselyyn vastanneista. Suurin osa yrityksistä on jatkanut tai aikoo jatkaa innovaatiosetelillä aloitettua kehityshanketta.

Seteli luo uusia työpaikkoja ja vientiä. Tampereella innovaatioseteli toi yrityksille keskimäärin 27,5 uutta työpaikkaa. Lisäksi 58 % vastanneista odottaa uusien työpaikkojen syntymistä. Lisäksi puolet (50 %) yrityksistä laajentaa toimintaansa uudelle vientimarkkina-alueelle.

Liiketoiminta kasvaa. Setelihankkeen seurauksena on toteutunut yli 10 % liikevaihdon lisäys 17 % yrityksistä. 64 % yrityksistä ilmoitti pitävänsä todennäköisenä, että merkittävä liikevaihdon lisäys on todennäköinen seuraavan kahden vuoden aikana.

Miten palveluntuottaja hyötyy?

Ei byrokratiaa. Innovaatioseteli on koettu kevyeksi ja vähäbyrokraattiseksi rahoitus­palveluksi. Palveluntuottajista 25 % piti prosessia erittäin vaivattomana ja 54 % vaivattomana. Myös palveluntuottajista enemmistö oli pieniä: 80 % mikroyrityksiä. Joukossa oli paljon nuoria asiantuntijayrityksiä.

Palvelut saavat näkyvyyttä. Digitaalinen järjestelmä on erinomainen matchmaking-työkalu saattaa yritykset ja palveluntarjoajat yhteen. Palvelut on helppo löytää. Innovaatiosetelit madaltavat myös kynnystä ostaa palveluita eli seteli houkuttelee ylipäätään julkisten yritys­palveluiden piiriin.

Seteli tuo uusia asiakkaita. Jopa neljä viidestä (80 %) palveluntuottajasta ilmoitti saaneensa yhden tai useamman uuden asiakkaan. Jatkoyhteistyötä suunnitellaan jopa neljässä tapauksessa viidestä.

Mahdollisuus parempiin ja kokonaan uusiin palveluihin. Setelit ovat kannustaneet palveluntuottajia muotoilemaan ja paketoimaan omia palveluitaan selkeiksi, asiakkaiden tarpeisiin sopiviksi ja taloudellisiin puitteisiin sopiviksi kokonaisuuksiksi. 14 % palveluntuottajista
kehitti kokonaan uuden tuotteen. 49 % sanoi kehittäneensä osittain – muokkaavansa olemassa olevaa tuotetta innovaatiosetelihanketta varten.

Myönteinen vaikutus palvelumarkkinoihin. Palveluntuottajien välinen kilpailu vauhdittaa kehitystä: kaksi kolmesta palveluntuottajasta katsoo setelin vaikuttavan myönteisesti palvelu­markkinoihin ja kaksi viidestä odottaa setelin tuovan uusia palveluntuottajia markkinoille. Palveluntuottajayritykset markkinoivat setelillä tuotettavia palveluita melko ahkerasti sekä vanhoille (48 %) että uusille (46 %) asiakkaille.

Miten hallinnoija hyötyy?

Helppokäyttöinen järjestelmä. Hallinnoijan näkökulmasta seteli on asiakasystävällinen ja kevyesti hallinnoitavissa sekä joustavasti muokattavissa oleva työkalu. Suuri osa kanssakäymisestä tapahtuu digitaalisella alustalla, mikä keventää haku- ja toimenpideprosessia.

Mahdollista kohdistaa oman alueen tarpeisiin. Maakunnalle seteli on käyttökelpoinen työkalu kasvupalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen sekä elinkeinostrategisten tavoitteiden tukemiseen. Hallinnoija valitsee setelikohde­ryhmän alueellaan niin, että se osuu haluttuihin toimialoihin ja kohderyhmiin.

Alueellinen yhteistyö lisääntyy. Elinvoima­kunnalle setelit ovat mahdollisuus tukea kaupunkikehittämistä, kokeiluja ja osallistaa yrityksiä kaupungin kehittämiseen. Innovaatio­seteli on myös yksi ainoita tapoja toteuttaa palvelut yhdessä markkinan kanssa.

Kynnys käyttää muita julkisia yrityspalveluita madaltuu. Innovaatioseteliä voidaan käyttää ”sisäänheittotuotteena” yrityspalveluihin ja aktivoimaan palvelumarkkinoita.

Kehitystyö on jo tehty. Pilottihankkeessa kehitetty hallintomalli ja alusta mahdollistavat jatkossa tehokkaan toiminnan, ja digitalisaation hyödyt toteutuvat paremmin toiminnan vakiintuessa ja volyymin noustessa. Jos malli vakiintuu käyttöön, niin hallintokustannusten on jatkossa mahdollista olla huomattavasti pienemmät.

Lähes täydellistä peliä

Vastaajien mukaan nämä asiat vaativat vielä hiomista:

• Digitaalisen alustan käyttäjäystävällisyys
• Selkeämpi ohjeistus alv:n laskutukseen
• Rahoitettavien yritysten valintatavan kehittäminen

Setelin saaneet yritykset

• Jatkohanke käynnissä ja suunnitteilla
• Työllisyyden kasvu
• Liikevaihdon kasvu

Palveluntuottajat

• Uudet asiakkaat
• Jatkohankkeet
• Palvelumarkkinat kehittyvät
• Seteli madaltaa kynnystä ostaa palveluja
• Palveluiden tuotteista­minen kehittyy

Hallinnoija

• Pohjatyö tehty
• Kustannustehokkuus
• Muokattavuus
• Yhteistyö uudelle tasolle
• Alueellinen kehitys

Koutsin loppusanat – ja sitten kentälle!

Laajemmasta innovaatiopolitiikan näkökul­masta tarkasteltuna setelit ovat oikein hyödynnettyinä tervetullut ja käyttökelpoinen työkalu. Se sopii käytettäväksi useampien rahoittajien ja operaattorin allianssiyhteistyön avulla.

Kyse on markkinapuutteen korjaamisesta, ei rahan jakamisesta. Setelit onkin ymmärrettävä ennen kaikkea matchmaking-työkaluksi pienten yritysten ja palveluntarjoajien välisen yhteistyön lisäämiseksi – ei niinkään rahoitusinstrumenttina tai rahoituksen puutteen paikkaajana.

Merkittävintä innovaatiosetelissä on se, että ne ”tuuppaavat” yrityksiä toteuttamaan ja käynnistämään toimintaa, jota ei ehkä ilman seteliä syntyisi. Näitä tapauksia on ollut ilo seurata Tampereen pilotissa. Setelin laajemman yhteiskunnallisen vaikuttavuuden näemme myöhemmin, kun käynnissä olevat jatkohankkeet viedään maaliin.

Tampereen pilotin pohjalta voidaan sanoa, että setelit toimivat parhaiten määräaikaisena ja tarkasti kohdennettuna interventiona tietyn tunnistetun markkinapuutteen ratkaisuna – ei pysyvänä tai kohdentamattomana yleisinstrumenttina. Setelit tulee sovittaa yhteen olemassa olevien muiden TKI-toiminnan tukimuotojen kanssa.

Taktiikka on nyt selvä. Onnea peliin!