Uudistuvasta teollisuudesta uutta kasvua

Suomen teollisuustuotannosta on saatu viime aikoina murheellisia lukuja. Tuotanto laski elokuussa 3,5 % viime vuoteen verrattuna. Yhtenä valopilkkuna ovat sentään elokuussa kasvaneet teollisuuden uudet tilaukset. Kysymys on: saadaanko uusia tilauksia vain heikkenevän euron ja hintakilpailun avulla vai siksi, että teollisuus on todella lähtenyt uudistumaan ja tuomaan uutta lisäarvoa?

Teollisuus vs. palvelut – menneisyyden puhetta

Suomen tulevaisuuden kannalta teollisuustuotanto on edelleen sekä viennin että kansallisen vaurauden perusta. Kun teollisuudesta vähenee työpaikkoja, vähenee niitä nopeasti myös muilta toimialoilta: kuljetuksesta ja logistiikasta, kaupasta, palveluista jne. Teollisuustuotannon merkitys Suomen talouden selkärankana ei vähene, päinvastoin. Kun digitalisoituminen uudistaa teollisuutta tuottamaan yhä enemmän uutta palveluliiketoimintaa, koko toimialajako teollisuuteen ja palveluihin katoaa. Liiketoimintojen arvoa ja arvostusta ei voi enää mitata perinteisellä palvelut vs. teollisuus ajattelulla: teollisuus tarjoaa enenevästi digitaalisia palveluja ja palvelut puolestaan tuotteistuvat digitaalisuuden myötä.

Älykäs uudistuva teollisuus kerää datan ja hyödyntää sen

Uudistuva teollisuus tarkoittaa älykkyyden tuomista sekä teollisuuden omaan toimintaan että sen tuotteisiin. Tämän ajatellaan helposti koskevan vain huipputeknologiaa, pitkälle vietyä robotiikkaa ja monimutkaisia ja kalliita laitteita ja järjestelmiä. Nyt menossa olevassa teollisen internetin vallankumouksessa on kysymys ihan muusta. Aivan yksinkertaisista laitteista ja esineistä voidaan kerätä dataa, jonka avulla pystytään entistä paremmin sekä ymmärtämään asiakkaiden tarpeita että toimimaan tehokkaasti itse ja koko verkostossa, vähentämällä hukkaa ja parantamalla resurssitehokkuutta. Mitä yksinkertaisempi laite ja mitä perinteisempi toimiala, sitä suuremmat mahdollisuudet siellä on paitsi tehostaa toimintaa, myös luoda aivan uusia palveluja ja täysin uusia bisnesmalleja. Näihin asioihin etsii ratkaisuja myös nyt käynnistynyt Innovatiiviset kaupungit -ohjelma (INKA).

Rolls Royce kerää lentokonemoottoreistaan dataa koko lennon ajan, niin että kun kone laskeutuu, huolto tietää täsmälleen, mitä huoltotoimia tarvitaan. Tämä nopeuttaa huoltoa ja vähentää turhaa työtä – ja antaa Rolls Roycelle mahdollisuuden muuttaa koko toimintansa bisnesmallia. Sen sijaan, että se myisi moottoreita ja niiden huoltotunteja, se voi myydä dynaamisesta hinnoiteltua moottorin käytettävyyttä, mistä on etua sekä sille itselleen että sen asiakkaille. Suomalaisista yrityksistä Kemppi näyttää YouTube-videollaan, miten sen ArcInfo-järjestelmä muuttaa koko hitsaamisen. Voidaankin kysyä, onko Kemppi teollisuusyritys, tietotekniikkayritys vai data- ja analytiikkayritys? Ennen kaikkea se on yritys, joka jatkuvasti kehittää sekä omien asiakkaidensa liiketoimintaa että oman toimintansa tehokkuutta.

Tosiaikainen tieto sekä asiakkaan että Suomen etu

Kaikesta tästä kirjoitti W. Edwards Deming jo 50-luvulla. Digitaalisaation ansiosta paitsi teollisuus, myös muut toimialat - ja jopa julkinen sektori - voi alkaa tehdä siitä todellisuutta. Voimme kerätä dataa enemmän kuin koskaan ennen sekä ihmisiltä että laitteista. Pelkkä data on kuitenkin arvotonta, ellei siitä tehdä johtopäätöksiä. Siihen meillä on nyt käytettävissä entistä tehokkaampia ja edullisempia visualisointiratkaisuja, joilla pystymme yhdellä silmäyksellä näkemään datasta trendejä, poikkeamia ja uusia mahdollisuuksia. Hyvin visualisoidun datan pohjalta voimme, Kempin sanoin, lopettaa arvaamisen ja siirtyä tietämiseen – ja myös parempaan intuitioon. Tietoon pohjautuva luovuus tuottaa paljon parempia innovaatioita kuin pelkkä intuitio.

Uudistuva teollisuus siirtyy menneisyyden raportoinnista tulevaisuuden tekemiseen. Yritykset ovat seuranneet toteutuneita myynti- ja tuotantolukuja ja kontrolloineet niiden avulla tarkasti, mitä tapahtui muutama kuukausi sitten. Kun yritykset pystyvät keräämään tosiaikaista dataa ja visualisoimaan sen tehokkaasti päätösten tekemistä varten, ne voivat ymmärtää, miksi asioita tapahtuu. Ja ne, jotka ymmärtävät, miksi asioita tapahtuu, voivat myös suunnitella, mitä ne tekevät tulevaisuudessa. Se on Suomen kasvun perusta.

​Kauppatieteiden tohtori Päivi Myllykangas on Tampereen kaupunkiseudun elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy:n toimitusjohtaja ja diplomi-insinööri Kaija Pöysti on Intosome Oy:n Senior Partner.​