Tuo tullessas, vie mennessäs

Tampereen kaupunkiseutu on liikenteen solmukohta, jonka logistisia mahdollisuuksia voisi hyödyntää huomattavasti nykyistä paremminkin. Ns. tyhjien kilometrien välttäminen parantaisi koko maan kilpailukykyä. DSV Roadin Jalmari Halminen kertoo, miten ja miksi.

Jalmari Halminen katselee kuljetusalaa kansainvälisen logistiikkayritys DSV Roadin aluemyyntipäällikkönä. Halminen johtaa yhtiön Tampereen myyntikonttoria ja pääsee työssään näkemään laajasti Pirkanmaan yrityksiä ja teollista kenttää – etenkin Euroopan tuonnin ja viennin näkökulmasta.

Halminen haluaisi herätellä kriittistä keskustelua siitä, mikä on Tampereen kaupunkiseudun ja koko Pirkanmaankin rooli Suomen logistiikan kokonaiskuviossa. Alkuun pääsee, kun tutkii maan karttaa ja kiinnittää huomiota erityisesti väestön ja teollisuuden sijoittumiseen.

– Tampereen kaupunkiseutu tarjoaa erittäin hyvät mahdollisuudet, kun mietitään, mihin kuljetusten kannalta keskeisiä varastoja ja logistiikkakeskuksia kannattaa Suomessa sijoittaa, Halminen toteaa.

Seudun etuja ovat hyvät liikenneyhteydet ja keskeinen sijainti. Jotta näitä tulisi hyödynnettyä nykyistä paremmin, Halminen toivoo alan toimijoilta tiedonkulun ja yhteisen ideoinnin tuntuvaa lisäämistä.

– Mielestäni olisi tarpeen luoda foorumi, jossa kunnat, kuljetusliikkeet ja niiden asiakasyritykset voisivat yhdessä miettiä seudun ja koko Suomen kannalta parhaita ratkaisuja, Halminen sanoo.

Haasteena ovat ennen kaikkea kuljetusten ns. tyhjät kilometrit eli se, kun viedään tavaraa paikasta A paikkaan B, mutta paluumatkalle ei löydy hyödyllistä kuormaa. Matkat taas voivat venyä Suomessa maan muodon takia hyvin pitkiksi, joten kyse voi olla tuntuvasta kuluerästä.

– Tässä mielessä Tampereen seutu on hyvä ja paljon käytettykin kauttakulkupaikka, joten logistiikkakeskuksen sijoittaminen tänne auttaa ilman muuta ratkaisemaan tyhjien kilometrien ongelmaa, Halminen sanoo.

Ulkomaankuljetusten suhteen Suomi on Halmisen mukaan käytännössä saari, joten kuljetuskustannukset ovat esimerkiksi Keski-Eurooppaan verrattuna korkeammat. Niitä ei kannata lisätä entisestään ajamalla maan sisällä tyhjiä kilometrejä vain siksi, että varastot on sijoiteltu kokonaisuuden kannalta väärin. Tästä päästään jälleen Tampereen seutuun, jonka vaikutuspiirissä on runsaasti sekä asukkaita että teollista toimintaa.

– Tänne ja täältä riittää siis aina vientiä ja tuontia. Vanha sanonta, jonka mukaan kannattaa tuoda tullessaan ja viedä mennessään, pitää logistiikassa ehdottomasti paikkansa, Halminen tiivistää.

Halminen on tehnyt töitä logistiikan parissa, mutta käynyt välillä myös kiinteistösijoituspuolella. Siellä varastojen ja terminaalien väärän sijoittelun seuraukset tulivat hyvin selviksi: edullinen tontti vilkkaan väylän varrella ei yksin riitä tekemään varastorakennuksesta hyvää investointia, jos sijainti tuottaa kuljetuksiin tyhjiä kilometrejä. Toimijoiden yhteinen foorumi voisi Halmisen mukaan löytää järkevämpiä ratkaisuja.

– Suomen logistinen verkosto vaikuttaa koko maan kilpailukykyyn, joten miksei siis ratkaisujakin olisi syytä miettiä yhdessä.

Yhteistyö on ajankohtaista myös siksi, että teollisuus ei ole enää joukko suuria tehtaita mittavine varastointi- ja kuljetustarpeineen. Sen sijaan on paljon pienempiä tuotantolaitoksia, ja logistiikan suunnittelussa on tarpeen reagoida tilanteen muuttumiseen.

– Pienemmille toimijoille voisi tarjota yhteisen, järkevästi sijoitetun varaston sen sijaan, että jokaisella on oma sadan neliön paikkansa, Halminen ehdottaa.

DSV on tanskalainen logistiikkayritys, joka hoitaa meri-, lento- ja maantiekuljetuksia sekä tarjoaa niiden lisäksi vaativia projektikuljetuksia ja varastointiratkaisuja. Sillä on oma toimipiste 70 maassa, ja toimintaa yhteensä 110 eri maassa.

– Mittakaavasta voisi kertoa vaikka se, että DSV Roadilla on joka päivä tien päällä yli 17 000 rekkaa, Halminen sanoo.

Halmisen mukaan DSV:n keskeistä osaamista on kokonaislogistiikka: asiakkaan ei tarvitse tehdä kuin toimeksianto, DSV huolehtii kaikesta muusta, ja sitten tavara onkin jo perillä. Kuljetusten lisäksi DSV hoitaa siis mm. huolinnat, varastoinnin, vakuutukset…

– Asiakas pystyy antamaan kaikki yksityiskohdat meidän käsiimme, ja meillä riittää ammattitaitoa hoitaa ne yrityksen kannalta järkevimmällä mahdollisella tavalla. Parhaat asiakkuudet perustuvat tietysti jatkuvalle kanssakäymiselle, jossa kehitämme toimintaa yhdessä asiakkaan kanssa, Halminen kertoo.

Kehitystyölle on tilausta, sillä logistiikka-ala voi hyötyä tuntuvasti esimerkiksi digitalisoitumisen tuomista mahdollisuuksista. Isoja edistysaskelia on jo otettu, ja Halmisen mukaan uusia on näköpiirissä.

– Kuljetusten digitaalinen seurantamahdollisuus on esimerkiksi melkoinen harppaus. Tulevaisuudessa tekniikka hyödyntämällä voidaan taatusti edelleen helpottaa ajosuunnittelua, järkevöittää lastauksia sekä lisätä kustannustehokkuutta ja ennakoitavuutta. Digitalisaatio vaikutta alaan todella monella eri tavalla, Halminen toteaa.

Lue myös "Tampereen kaupunkiseutu on logistinen lottovoitto"