Pirkanmaalla on liki vuosisadan historia puolustusteollisuudessa. Strategisista ja operatiivisista syistä Tampereen kaupunkiseudulle ovat sijoittuneet niin alan suurimmat yritykset kuin merkittävät Puolustusvoimien ja muut julkisen sektorin toimijat sekä alan tutkimus- ja koulutusorganisaatiot.
Suomalaisen raskaan aseteollisuuden juuret juontuvat monialayritys Tampellaan, joka aloitti kranaatinheittimien valmistuksen 1930-luvulla. Valtion lentokonetehdas muutti Suomenlinnasta Tampereella 1930-luvun lamavuosina. Valtion lentokonetehtaan yhteyteen tarvittiin oma moottoritehdas, joka rakennettiin Tampereen Linnavuoreen 1940-luvulla. (Lähde: Patria 100 vuotta)
Turvaamassa kansallista turvallisuutta ja luomassa kasvua
Puolustusteollisuudella on tärkeä yhteiskunnallinen merkitys niin kansalliselle turvallisuudelle ja sotilaalliselle huoltovarmuudelle kuin viennin ja työllistämisenkin näkökulmasta. Vuonna 2020 Suomen puolustusteollisuuden merkittävimmät teolliset toimijat työllistivät noin 9 000 henkilöä ja tuottivat 1,7 miljardia euroa liikevaihtoa, josta viennin osuus oli 30–50 %. (Lahde: Kriittisen osaamisen hallinta)
Puolustusteollisuuden huipputuotteita ja kaluston kunnossapitopalveluita
Pirkanmaalla on puolustusteollisuuden ja kansallisen turvallisuuden monipuolista osaamista. Suomalaisen puolustusteollisuuden huipputuotteisiin kuuluu muun muassa johtamis- ja viestijärjestelmiä, ajoneuvojärjestelmiä, aluksia sekä suojautumiseen ja taistelijan varusteisiin liittyviä tuotteita. Tärkeä puolustusteollisuuden toiminta-alue on Puolustusvoimien kaluston kunnossapito. Tampereella osana Patria-konsernia toimiva Millog ylläpitää maa- ja merivoimien kalustoja sekä ilmavoimien valvontajärjestelmiä niin normaali- kuin poikkeusoloissa.
Puolustuksen avainteknologioissa tekoäly ja autonomiset järjestelmät
Puolustusteollisuuteen vaikuttaa teknologian kasvava muutosnopeus. Informaatioteknologian ratkaisut integroituvat osaksi kaikkia sodankäynnin toimintoja ja puolustuksen tuotteita. Samalla teknologiaennakoinnin haasteellisuus korostuu. Avainteknologioissa keskipitkällä aikavälillä on huomioitava muun muassa tekoälyn ja autonomisten järjestelmien kehittäminen. Suomen HX-hävittäjähankkeella ja siihen liittyvällä teollisen osallistumisen ohjelmalla on 2020-luvulla merkittävä vaikutus puolustusalan teknologian ja osaamisen kehitykseen.
Esimerkki seudun osaamisesta: Patria – ensisijainen kumppani kriittisissä toiminnoissa maalla, merellä ja ilmassa
Satavuotias Patria tarjoaa kaluston käytettävyyttä ja suorituskyvyn jatkuvaa kehittämistä sekä tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmien tuotteita ja palveluita ilmailu-, turvallisuus- ja puolustusalan toimijoille. Patrian missiona on olla kansainvälisille ja kotimaisille asiakkailleen tae toimintavarmuudesta.
- EU-H2020: Sustainable Autonomy and Resilience for LEAs using AI against High priority Threats (STARLIGHT), 1.10.2021 – 30.9.2025
- EU-H2020: iNteracting netwOrk of inTelligence and securIty practitiOners with iNdustry and acadEmia actorS (NOTIONES), 1.9.2021 – 31.8.2026
Salonen, J., Ahonen, P., Dufva, M., Heikkilä, A-M., Jenu, M., Olli, P., Pelkonen, A., Siljander, A., & Suominen, A. (2017). Osaamisen huoltovarmuus Suomen puolustuksen teknologisen ja teollisen perustan turvaamisessa. Prime Minister’s Office Finland. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja No. 81/2017
Keränen, J., Molarius, R., Heikkilä, A-M., Poussa, L., & Partanen, J. (2016). Varautumisen kehitystarpeet turvallisessa yhteiskunnassa. Prime Minister’s Office Finland. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja Vol. 12/2016
Ylönen, M., & Laarni, J. (2019). Sotilaan näkökulma huomioon! – Menettely inhimillisten ja organisatoristen tekijöiden hallintaan Puolustusvoimien kalustohankinnoissa ja kaluston elinkaaren aikana (HUOMIO!): Loppuraportti. Matine. Maanpuolustuksen tieteellinen neuvottelukunta. Raporttisarja B
Laarni, J., Pakarinen, S., Bordi, M., Kallinen, K., Närväinen, J., Kortelainen, H., Lukander, K., Pettersson, K., Havola, J., & Pihlainen, K. (2020). Promoting soldier cognitive readiness for battle tank operations through bio-signal measurements. In H. Ayaz (Ed.), Advances in Neuroergonomics and Cognitive Engineering: Proceedings of the AHFE 2019 International Conference on Neuroergonomics and Cognitive Engineering, and the AHFE International Conference on Industrial Cognitive Ergonomics and Engineering Psychology, 2019 (pp. 142-154). Springer. Advances in Intelligent Systems and Computing Vol. 953
Salmela, L., Papakonstantinou, N., Aaltola, K., Siirtola, H., & Sailio, M. (2021). Cybersecurity considerations for AI-based systems in border management. Border Security Report, 21, 42-46.
Towards a data-centric great game: New challenges for small states in contemporary power politics.
Punamäki, R.L., Diab, M., Qouta, S.R., & Peltonen, K. (in press). How family relationships predict the effectiveness of a psychosocial group intervention among war-affected children (2021) Journal of Education in Emergence.
Contestations of Liberal Order. The West in Crisis? Marko Lehti, Henna-Riikka Pennanen & Jukka Jouhki (eds.), London: Palgrave 2020.
Silvast, A., Kongsager, R., Lehtonen, T.-K., Lundgren, M., Virtanen, M.J. (2021) Critical infrastructure vulnerability: A research note on adaptation to climate change in the Nordic countries. Geografisk Tidsskrift-Danish Journal of Geography, published online 28 January 2021.