Tekoälyosaamisen verkosto kehittyy Tampereen seudulla

Tampereen AI-ekosysteemi kokoaa yhteen Tampereen seudun tekoälyosaamisen ja pyrkii edistämään tekoälyyn pohjautuvaa liiketoimintaa. Ekosysteemin toiminnassa on mukana jo yli sata seudun yritystä. Tässä jutussa esitellään kolme: tekstintunnistukseen erikoistunut Visy, robotiikkaosaaja MOST Digital ja julkisen liikenteen murrosta suunnitteleva UDT Technologies. 

Tamperelainen Visy tekee kulunvalvontaa tehtaisiin, satamiin ja logistiikkakeskuksiin hyödyntämällä kuvantunnistusta ja tekoälyä. Tekstintunnistus – esimerkiksi rekisterikilven tai konttikoodin lukeminen automaattisesti kameran kuvasta – on Visyn ydintoiminto.

90-luvun lopulla Visyn toimittamat järjestelmät rekisterikilpien tunnistukseen tehdaslaitoksissa olivat aivan uusi asia. Satamiin Visy laajensi 2000-luvun alussa, ja siellä yritys hoitaa sekä rekisterikilpien tunnistusta kulunvalvonnassa että kuljetuskonttien yksilöintikoodien lukemista.

– Kaikissa Suomen ja Ruotsin satamissa on meidän järjestelmämme, Egyptissä ja Indonesiassa olemme iso nimi ja muissakin maissa sen mukaan, missä meillä on hyvä kumppani, kertoo Visyn CTO Heikki Huttunen.

Kehitys jatkuu Visyssä

Visy on maailman ensimmäinen yritys, joka on julkistanut tekoälyyn perustuvan kaupallisen konttien automaattisen vauriontunnistusjärjestelmän. Järjestelmä käy läpi kontin kaikki sivut ja korostaa kohteet, joiden arvelee vaurioituneen. Ihmisen tehtäväksi jää tarkastaa vain ne, jotka koneen mielestä saattavat olla epäkuntoisia.

– Ihmisen työpanoksesta ei tietenkään päästä eroon, mutta haluamme tuoda tekoälyn nimenomaan ihmisen tukiälynä tehtäviin, joita asiakkaamme vielä nykyisin tekevät käsin. Vauriontunnistus on tukiälyä parhaimmillaan, Huttunen kertoo.

Visyn satama-asiakkaat käyttävät yrityksen järjestelmiä konttien automaattiseen kuvaamiseen ja seurantaan. Lisäksi on tärkeää, että konttien kuvat ovat konttikoodilla löydettävissä jälkikäteen. Näin voidaan esimerkiksi vauriotapauksissa selvittää, missä kontti on vaurioitunut ja kuka on korvausvastuussa sen sisältämien tavaroiden mahdollisesta vaurioitumisesta. 

– Kuvat ja aineisto kertovat, missä kunnossa kontti on satamasta lähtenyt. Joillakin alueilla jo tieto tällaisen järjestelmän olemassaolosta on vähentänyt korvausvaatimuksia 90 prosentilla, Huttunen kertoo.

Visyssä ollaan ylpeitä myös toisesta viime aikojen saavutuksesta: satamanosturiin rakennetusta kuvantamisjärjestelmästä. Se ottaa kuvan kontista samalla, kun kontti nostetaan laivasta trailerin kyytiin. Konttikoodi pitää pystyä lukemaan oikein ja nopeasti erittäin vaativissa oloissa.

– Tämä on meille ihan uniikki juttu, joka on vasta viime aikoina saatu toimimaan niin, että kamerat kestävät ja tunnistus onnistuu, Huttunen kertoo.

MOST Digital on robotiikan osaaja

Ohjelmistorobotiikka (RPA) rantautui Suomeen noin vuonna 2015 ja markkina heräsi toden teolla seuraavina vuosina. Ohjelmistorobotiikka ymmärrettiin vahvasti erilaisten työnkulkujen automaationa, joka toteutettiin aina tietyn teknologian työkaluilla. Lempääläläinen MOST Digital on halunnut alusta asti muuttaa tätä ajattelua ja toteuttaa robotiikkapohjaista automaatiota tavalla, joka on teknologioiden puolesta mahdollistava, ei rajoittava.

– Robotin pitää olla alusta, johon voidaan kytkeä erilaisia työkaluja. Meillä kaikki työkalut ovat open source -työkaluja, ja pystymme niiden kautta tuomaan erilaista kyvykkyyttä, älykkyyttä ja skaalautuvuutta automaatioon. Teknologiavapauden mahdollistaminen asiakkaalle on aina ollut meidän juttumme, kertoo MOST Digitalin perustajiin kuuluva Olli Ainasvuori.

MOST Digital tarjoaa automaatiota asiakkailleen robotiikkapalveluna. Yrityksellä on tietoturvasertifioitu, pilviympäristöä hyödyntävä automaatioalusta, jonka avulla se tuo robotit valmiina pakettina asiakkailleen.

Ohjelmistorobotiikka on mennyt valtavasti eteenpäin niin markkinana, toimintamalleina kuin teknologioinakin. Ainasvuoren mukaan suurimmat harppaukset on kuitenkin otettu robotiikan käsitteen kattavuudessa.

– Nyt ymmärretään, että robotiikka on ammattimaista tekemistä, joka vaatii tietoturvalliset ratkaisut ja ylläpitopalvelut. Digitalisaatio ja automaatio ovat tehokkaina ja helpommin saatavilla, kun ne kyetään kytkemään pilvipalveluna asiakkaan ympäristöön, Ainasvuori sanoo.

Pk-yrityksetkin hyötyvät ohjelmistorobotiikasta

Ohjelmistorobotiikan käyttö jakaa yritykset ja organisaatiot: osa ei ole vielä kokeillutkaan, osa on jo laajasti robotisoinut prosessejaan. Ihmistyön työnkulkujen automatisointia tehdään paljon, mutta ohjelmistorobotiikan suunta kulkee kohti tekoälyn hyödyntämistä. 

– Robotiikkaa käytetään yhä enemmän tiedon keräämiseen, yhdistelyyn, muokkaamiseen ja eheyttämiseen. Sitä kautta luodaan pohjaa älykkäälle tiedonkäsittelylle vaikkapa päätöksenteon ja ennustamisen välineenä, Ainasvuori kertoo.

Ainasvuori kantaa huolta pk-yrityksistä, joilla ei ole mahdollisuuksia olla mukana ohjelmistorobotiikan ensiaallossa. Monet pienemmät yritykset kuitenkin hyötyisivät roboteista ja tekoälyratkaisuista. 

– Paljon tehdään esimerkiksi tilaustietojen automatisointia ja laskutukseen tai työaikakirjauksiin liittyviä automaatioita. Jos tietoa joudutaan naputtelemaan järjestelmästä toiseen, siinä saattaa olla sopiva kohde robotille, Ainasvuori sanoo. 

MOST Digitalin pk-yritysasiakkaina on esimerkiksi isännöintitoimistoja, taksiyrityksiä ja tilitoimistoja. Yhteistä niille on, että toiminnasta on löytynyt pullonkaula, joka on robotisoitu ja siten vapautettu yrittäjä itse tekemään tuottavampaa (ja usein mielekkäämpää) työtä.

UDT Technologies nostaa joukkoliikenteen uudelle tasolle

UDT Technologies on Kangasalla toimiva startup-yhtiö. Se on tutkinut liikennejärjestelmää ja todennut, etteivät nykyisin käytössä olevat välineet riitä täyttämään matkustajien tai yhteiskunnan moninaisia tarpeita. Järjestelmän kun pitäisi olla samanaikaisesti saavutettava, joustava, energiankäytöltään tehokas ja päästöiltään vähäinen.

UDT Technologiesilla on ratkaisu: nostetaan liikenne toiseen kerrokseen ahtailla keskusta-alueilla ja rakennetaan rata, urban disc track, jolla liikennöivät tekoälyn ohjaamat kapselit kuljettaen sekä ihmisiä että tavaroita. Idea ei sinänsä ole uusi, sillä ensimmäiset podijärjestelmät otettiin käyttöön 70-luvulla. 

– Yhdistämme olemassaolevia teknologioita uudeksi kokonaisuudeksi. Luomme ensin digitaalisia malleja, joista saadaan faktaa siitä, mikä on radan vaikutus kaupunkiin ja miten se muuttaa nykyistä tilannetta, sanoo UDT Technologiesin liiketoimintajohtaja Matti Saarinen. 

Tämä tiedetään jo nyt: kakkoskerrokseen nostettuna rata ohittaa liikenneruuhkat, eivätkä kapselit joudu pysähtelemään esimerkiksi liikennevaloihin. Radan asemat puolestaan sijaitsevat ohituskaistoilla, joten kerran liikkeelle lähdettyään kapselin ei tarvitse pysähtyä ennen kuin perillä määränpäässään. 

Kapselit toimivat tilausperiaatteella ja tilauksiin käytetään kännykkäsovellusta. Sähkökäyttöiset kapselit ovat matalapäästöisiä ja niissä on irrotettava ja vaihdettava paristo. Paristoja voidaan ladata, kun sähkö on edullista. 

Liityntäparkista keskustaan nopeasti ja vähäpäästöisesti

Yksi esimerkki radan ensimmäisistä käyttökohteista voisivat olla nykyiset liityntäparkit Tampereen laidoilla.

– Meidän palvelullamme pääsisi huomattavasti nopeammin liityntäparkilta keskustaan kuin omalla autolla. Samalla saataisiin autoliikennettä pois ruuhkaisimmilta väyliltä, pöly ja melu vähenisivät, ja hiilijalanjälki pienenisi, sanoo UDT Technologiesin innovaatiojohtaja Jussi Niemioja.

– Tekoäly on hyvä ennustamaan, missä ihmiset ovat, joten automatiikka voi ohjata kapselit ennakoivasti sinne, missä on paljon käyttötarvetta. Radan ohjausjärjestelmä voisi käyttää myös uutislähteitä, jolloin se osaisi ottaa huomioon esimerkiksi tapahtumat, Saarinen sanoo.

UDT Technologiesin kilpailuvaltti on kokonaisen liikennöinti- ja palveluekosysteemin rakentaminen ja sitä kautta julkisen liikenteen palvelutason nostaminen kaupungeissa. Työ on jo alkanut rataverkostojen suunnittelusta ja vaikutusten arvioinnista, seuraavaksi yhtiö haluaisi rakentaa palan rataa kaupunkitilaan.

– Kun mahdollistetaan ihmisten ja tavaroiden liikuttaminen yksilöllisillä on demand -palveluilla, pystytään tietyille alueille järjestämään huomattavasti helpommin kaupallisesti kannattavaa julkista liikennettä, Niemioja toteaa.

Tampereen seutu on älyliikenteen edelläkävijä

UDT Technologiesille osallistuminen Tampereen seudun AI-ekosysteemiin on luontevaa: yhtiön suunnitteleman liikennejärjestelmän työkalupakissa ovat tekoäly ja koneoppiminen. Ekosysteemissä on paljon yrityksiä ja ihmisiä, joiden kanssa startupin siis kannattaa tehdä yhteistyötä.

 – AI-ekosysteemiin kuuluminen helpottaa huikeasti tietämyksen ja taitojen löytämistä. Tampereen seutu on älyliikenteen ja älykkäiden ratkaisujen edelläkävijä sekä varmasti yksi Suomen parhaista paikoista kehittää UDT:n tyyppistä järjestelmää ja yhtiötä, Niemioja toteaa. 

Visy on aina ollut tamperelainen yritys ja aikoo sellaisena pysyäkin. Huttusen mukaan seutu on hyvä paikka toimia ja yrittää: sopiva kooltaan, sijainniltaan ja osaajien saatavuuden suhteen. Business Tampereen tekemä työ yhteyksien rakentamiseksi Tampere-Pirkkalan lentokentältä on myös merkittävää, sillä kansainväliselle yritykselle suorat lennot maailmalle ovat hyödyllisiä.

MOST Digitalin Ainasvuoren mukaan Tampereen seudulle on rakentunut hieno tekoäly-yhteisö ja -verkosto, jossa on tekijöitä, osaamista ja isoja alan toimijoita. Toisaalta yrityksessä on kuitenkin koettu alan henkilöstön saatavuus ja pysyvyys paremmaksi pääkaupunkiseudulla. Sinne keskittyvät myös monet MOST Digitalin asiakasyritykset, ja toiveena onkin, että alan markkina vahvistuisi Tampereen seudulla.

– Julkista sektoria pidetään usein varovaisempana tarttumaan ajan ilmiöihin, mutta ensimmäiset ohjelmistorobotiikan hyödyntäjät löytyvät kyllä julkiselta puolelta. Esimerkiksi Tampereen kaupunki on MOST Digitalille tärkeä robotiikka-asiakas, Ainasvuori sanoo.

Hervannan henkeä AI-ekosysteemiin

Visyn Huttunen toivoo, että Tampereen tekoälyekosysteemistä kehittyisi aikaa myöten yhtä toimiva kuin kuvantamisen ekosysteemistä. Hyvässä alussa ollaan jo, ekosysteemin tapaamiset ovat herättäneet huomaamaan, miten moninainen AI-ekosysteemin kirjo on Tampereen seudulla. 

– AI-ekosysteemin kautta syntyneet kontaktit ovat olleet hyviä, olemme esimerkiksi löytäneet sitä kautta alihankkijoita, Huttunen kertoo.

Huttunen toivoo, että AI-ekosysteemiin saataisiin viestitettyä vanhan hyvän ajan Hervannan henkeä – avoimuutta uusista asioista.

Teksti: Päivi Stenroos