Tampereen kaupunkiseutu – kestävä, fiksu, lumoava

Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategia on päivitetty. Maailmantilanteen muuttuminen vaatii myös paikallisen tason reagointia, ja Tampereen seudulla se on tapahtunut luontevasti laajassa yhteistyössä. Tampereen kaupunkiseutu suuntaa kohti kestävää ja fiksua kasvua ja kansainvälistymistä – ja lumoavaa arkea.

Business Tampereenkin toimia ohjaava Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategia valmistui vuoden 2019 lopussa. Koronapandemia lykkäsi strategian seurannan järjestämistä, mutta aiheutti myös tarpeen terävöittää sen painotuksia. Toinen toimintaympäristöä merkittävästi muuttanut tekijä on ollut Venäjän hyökkäys Ukrainaan kaikkine seurauksineen. 

– Korona ja sotatilanne ovat vahvistaneet tiettyjä ilmiöitä. Näitä ovat muun muassa digitaalinen ja vihreä siirtymä, vastuullinen ja kestävä kehitys, haasteet osaavan työvoiman saatavuudessa sekä logistiikkaketjujen sirpaloituminen, jolloin kansainvälisyyden ja viennin tukea tarvitaan entistä enemmän, sanoo Business Tampereen toimitusjohtaja Harri Airaksinen.

Strategian lisäpaperin valmisteluun osallistettiin laajasti yrityksiä ja elinkeinotoimijoiden edustajia. Päivitystyö huipentui foorumissa, jossa oli paikalla keskustelemassa yli sata henkeä Business Tampereen sidosryhmistä.

– Erittäin hyvä puoli Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategian uudessa päivityksessä on se, että siinä nostetaan esille pirkanmaalainen perusteollisuus, isot teolliset ns. ankkuriyritykset, jotka luovat ympärilleen uutta teknologiaa ja toimivat alustoina pk-yritysten kehittymiselle ja kansainvälistymiselle, sanoo Cargotecin digitaalisten ratkaisujen kehitysyksikköä johtava Tommi Pettersson.

Kestävä kehitys osaajien houkuttelussa

Kestävää kehitystä edellytetään nykyään kaikessa valmistuksessa ja palveluissa – sitä vaativat niin asiakkaat kuin yritysten tarvitsemat osaajatkin. Airaksisen mukaan vastuullinen toiminta on yhä useammin vetovoimatekijä, kun yritykset rekrytoivat uutta työvoimaa. Cargotecissä tämä suuntaus on selkeä.

– Kyllä jokaisessa keskustelussa uusien tulijoiden kanssa nousee esille se, mitä Cargotec tekee vastatakseen ilmaston lämpenemiseen. Jatkokysymyksenä on, mitä Cargotecin työntekijä pystyy tekemään, jotta maailma muuttuisi vähän paremmaksi, Pettersson toteaa.

Koronarajoitusten jälkeinen työvoimapula haastaa myös esimerkiksi tapahtuma-alan kasvua, vaikka osa työntekijöistä on palannut alalle korona-ajan jälkeen. Osaavasta, koulutetusta väestä kilpaillaan ja kilpailussa punnitaan myös yritysten kestävän kehitykset arvot.

– Kun valveutuneet osaajat hakeutuvat töihin, he miettivät millä tavalla kestävyyteen liittyvät asiat kuuluvat työpaikan yrityskulttuuriin ja miten niitä käytännössä hoidetaan, toteaa Akun Tehtaan toimitusjohtaja Aku Syrjä.

Kestävä, vastuullinen ja digitaalinen tulevaisuus

Cargotec on globaali lastin- ja kuormankäsittelyratkaisuihin erikoistunut yritys, joka tukee koko toimitusketjunsa kestävyystavoitteita esimerkiksi dataa hyödyntämällä. 

Yhtiö kulkee teollisuudenalansa etulinjassa kohti kestävää, vastuullisesti toimivaa ja digitaalista tulevaisuutta. Siksi elinkeinostrategian koulutuspainotukset ovat sille tärkeitä. Tampereen seudulta pitää vastaisuudessakin löytyä uusia osaajia ja tulevaisuuden tekijöitä, jotka ovat saaneet tuoreimmat kestävyys- ja digitalisaatio-opit.

– Asiakkaiden vaatimukset tulevat koko ajan tiukemmiksi, ja tämä näkyy läpi koko asiakaskentän. Osin se johtuu lainsäädännön tiukentumisesta, mutta näen että edistykselliset yritykset ennakoivat myös tulevia tiukennuksia ja asettavat vaatimuksensa sen mukaisesti, Pettersson sanoo.

– Ja onhan tehokas ja resurssiviisas tuotanto joka tapauksessa sitä tärkeämpää, mitä korkeammalle energian ja raaka-aineiden hinnat nousevat, Airaksinen lisää.

Elämysteollisuus kasvaa ja kansainvälistyy

Akun Tehtaan toimitusjohtaja Aku Syrjä katselee elämysteollisuutta parista näkökulmasta: Tehtaan asiakkaat ovat toisaalta festivaaleja ja tapahtumia, toisaalta erilaisten audiovisuaalisten tuotantojen tekijöitä. Elinkeinostrategiassa Tampereen seudun ennakoidaan jo lähivuosina nousevan merkittäväksi eurooppalaiseksi av-liiketoiminnan keskittymäksi, ja sen eteen on tehty töitä jo pitkään.

– Kun katselee eurooppalaisia ennusteita, juuri minkään muun toimialan kasvuennusteet eivät yllä av-alan lukuihin. Kysyntä on valtavaa. Ihmiset haluavat käyttää aikaansa ja rahojaan erilaisiin av-sisältöihin, eikä korona ole haitannut tv-, draama- ja elokuvatuotantojen kasvua, Syrjä sanoo.

Tampereen seudun av-pyrkimyksiä vahvistaa Tohlopin studiohanke. Se on määrä kasvattaa seudun studiokapasiteettia, niputtaa alan palveluja yhdeltä luukulta saataviksi ja auttaa houkuttelemaan entistä suurempia ja kansainvälisiä tuotantoja Tampereelle.

Tapahtuma-alan toipuminen koronasta näyttää Syrjän mukaan lupaavalta nyt, kun kokoontumisrajoitukset ovat – toivon mukaan – historiaa. Ala kaipaa uusia osaajia, ja esimerkiksi koulutuksen olisi Syrjän mukaan hyvä uudistua niin, että ihmiset löytävät järkeviä reittejä kouluttautumiseen.

Vihreä ja digitaalinen siirtymä ovat tärkeitä myös elämysteollisuudelle. Syrjä toteaa, että Akun Tehtaan asiakkaat ovat erittäin kiinnostuneita siitä, miten tuotannoissa (niin av- kuin tapahtuma-) on otettu kestävyys huomioon. Etenkin globaalit toimijat ovat tarkkoja kestävyysvaatimustensa  kanssa, ja esimerkiksi Tohlopin uusien kiinteistöjen energiatehokkaista ratkaisuista tulee varmasti kansainvälinen kilpailuvaltti.

Digitaalisen siirtymän kaikkia vaikutuksia on vaikea edes ennakoida. Tulevaisuus voi tuoda tullessaan mitä mielikuvituksellisimpia ratkaisuja ja niiden mukana mittavia liiketoimintamahdollisuuksia.

– Tapahtumat ja ihmisten yhteen kokoontumisen tarve tulevat varmasti säilymään. Tapahtumiin tuodaan sitten päälle digitaalisia sisältöjä ja lisäpalveluja, Syrjä sanoo.

Mutkatonta muutoskyvykkyyden kasvattamista

Tampereen kaupunkiseudun kyky vastata maailmantilanteen muutoksiin perustuu Business Tampereen Airaksisen mukaan seudun vahvaan yhteistyöhön. Eri toimijoiden kesken käydään jatkuvaa, luottamukseen perustuvaa dialogia. 

– Meillä ihmiset keskustelevat tosi mutkattomasti keskenään ja avainhenkilöt saadaan tarvittaessa nopeasti saman pöydän ääreen. Pystymme ottamaan kantaa, ja edunvalvontatyössä olemme terävöittäneet yhteistä viestiämme, Airaksinen sanoo.

– Tampereella on edelleen se vahvuus, että liike-elämän, kuntapäättäjien ja yliopistoyhteisön vuoropuhelu on poikkeuksellisen helppoa ja suoraviivaista, Pettersson vahvistaa.

Lumoava arki Tampereen kaupunkiseudulla

Osaajien ja yritysten houkuttelussa ei riitä, että seudulla on tarjolla työpaikkoja, asuntoja ja liiketiloja. Vapaa-ajalla, palveluilla ja elämänlaadulla on iso merkitys. Vetovoiman ja pitovoiman rinnalle onkin nostettu lumovoima, joka viittaa juuri seudun tarjoamaan elämisen hyvään laatuun.

– Kiinnostavien kaupunkiseutujen välinen kilpailu on niin kovaa, että meidän pitää viestiä myös seudun fiilistä. Lumovoima voi liittyä esimerkiksi Nokia Arenaan tapahtumineen, yleisiin saunoihin, retkiluisteluun järven jäällä, kalastamiseen kaupungin keskustassa… mistä nyt kukin sattuu eniten pitämään, Airaksinen kertoo.

– Isot investoinnit, joita Tampereen seudulle on tehty, näkyvät kyllä huimana edistyksenä 10 tai 20 vuoden takaiseen aikaan verrattuna. Mielikuva Tampereen kokoluokasta on kasvanut, se tuo vetovoimaa – ja  lumovoimaa, Pettersson sanoo.

Teksti: Päivi Stenroos