Särkänniemen nopea kokeilu toi entistä tarkempaa dataa kävijämääristä

Millaista tietoa on mahdollista saada elämyspuiston kävijävirroista, kun avuksi otetaan konenäkö ja tekoäly? SURE-hanke teki yhdessä Särkänniemen ja MarshallAI:n kanssa nopean kokeilun, joka antoi onnistuneesti suuntaa myös tuleville turvallisuusratkaisuille.

Särkänniemi on Tampereen matkailun suurin vetonaula ja monipuolinen kohde aivan kaupungin ydinkeskustan kupeessa. Huvipuiston lisäksi kokonaisuuteen kuuluvat akvaario, Näsinneulan näkötorni ja ravintola sekä Koiramäen eläinpuisto. 

Särkänniemen alue kehittyy lähivuosina isoin harppauksin, joten tulevaisuudessa sinne on odotettavissa entistä enemmän kävijöitä. Särkänniemessä oltiinkin jo valmiiksi kiinnostuneita siitä, millaisia ratkaisuja uudet teknologiat voisivat tarjota esimerkiksi juuri asiakasvirtojen seurantaan.

– Lähdimme kaupunki- ja tapahtumaturvallisuuden SURE-hankkeeseen innostuneesti mukaan. Korona toki muutti hankkeen kuluessa jokseenkin kaiken, mutta mielestäni saimme hyvin sen tuomat haasteet taklattua, kertoo Tampereen Särkänniemi Oy:n kenttäpäällikkö Miikka Nenonen.

Konenäkö avuksi kävijämäärien laskentaan

Särkänniemen nopeassa kokeilussa käytettiin alueen omia valvontakameroita, joiden päälle MarshallAI rakensi tekoälypohjaisen ohjelman. Se seuraa alueen asiakasvirtaa eli laskee saapuvia ja poistuvia kävijöitä. Ohjelma tunnistaa hahmoja, ei henkilöitä, ja dataa käsitellään anonyymisti.

– Alkuun teimme tupla- ja triplavarmistukset, että ohjelma laskee oikein. Tarkkuudessa päästiin noin viikon säätämisen jälkeen mielestäni oikein tyydyttävälle tasolle, Nenonen kertoo.

– Aina löytyy elementtejä, joiden merkitys varmistuu vasta kun ollaan kohteessa ja päästään testaamaan. MarshallAI:lle tämä kokeilu oli aivan ydintoimintaa, joskin tämä oli ensimmäinen kerta kun otimme palvelun käyttöön huvipuistossa, sanoo MarshallAI:n Head of Smart City Arttu Laitinen.

Tarkoituksena oli testata myös massatapahtumien kävijälaskentaa Särkänniemen esiintymislavan edessä olevien kameroiden avulla. Korona muutti nämä suunnitelmat, mutta ajatus jäi itämään ja otetaan esille myöhemmin.

Lisäksi nopeassa kokeilussa sovellettiin tekoälyä turvallisuuspoikkeamien havainnointiin. Särkänniemen aluetta valvotaan tarkasti, ja uudet ratkaisut kiinnostavat silläkin saralla.

Datasta apua liiketoiminnan kehittämiseen

Kävijälaskennan tuloksia voidaan hyödyntää Särkänniemessä esimerkiksi työvuorosuunnittelussa. Mitä tarkempaa dataa kävijämääristä on tarjolla, sitä paremmin asiakasvirtoihin pystytään reagoimaan. Se taas on tärkeää niin turvallisuuden kuin asiakaskokemuksenkin näkökulmasta.

– Näistä SUREn nopeista kokeiluista on ollut hyötyä koko kaupungille, ei yksin Särkänniemelle, Nenonen sanoo.

Nenosen mukaan teknologian, esimerkiksi juuri tekoälyn ja konenäön hyödyntäminen, ovat tulevaisuudessa isossa roolissa. Laitinen puolestaan huomauttaa, että kamera- ja 5G-teknologiat mahdollistavat jo nyt monipuolisen valvonta-automaation.

– Konenäkö on luotettava valvoja ja hyödyllinen työkalu, kun sitä käytetään vastuullisesti, Laitinen toteaa.

Kokeilu on toteutettu osana SURE-hanketta (Smart Urban Security and Event Resilience). Hanke on saanut 3,2 miljoonan euron tuen Urban Innovative Actions -ohjelmasta, joka on Euroopan komission EAKR-rahoitteinen ohjelma.

Business Tampere on vastuussa SURE-hankkeen ratkaisujen skaalaamisesta ja teknologiatoimittajien kokeilujen mahdollistamisesta.

Pirkanmaalla on yli 250 turvallisuustoimijan keskittymä, joka on sekä kansallisessa että kansainvälisessä mittakaavassa merkittävä. Toimijoiden yhteistyötä edistää vuodesta 2011 toiminnassa oleva Pirkanmaan Turvallisuusklusteri.