Nanson vahvuus on brändeissä
11.8.2015
Nanson tehdas on yllättänyt monet kävijänsä: Nokiallahan tehdään edelleen vaatteita, teollisessa mittakaavassa ja suomalaisin voimin! Moni muu alan toimija on siirtänyt tuotantonsa halvemman työvoiman maihin, ja Nanso Groupillakin on takanaan haastavia vuosia. Silti koneet käyvät edelleen myös yhtiön syntysijoilla.
Kuluttajat jakautuvat vaatehankinnoissaan yhä selvemmin kahteen ääripäähän. Osalle laatu ja erilaiset vastuullisuuden teemat ovat aidosti niin tärkeitä, että ne vaikuttavat ostopäätöksiin. Toisaalta osa kuluttajista hankkii vaatteita miettimättä sen kummemmin esimerkiksi niiden kestävyyttä tai alkuperää.
– Meidän tuotteemme on suunnattu selvästi niille kuluttajille, jotka haluavat tehdä vastuullisia valintoja. Tuotteillamme on myös paljon uskollisia käyttäjiä, jotka ovat kokeilleet, todenneet laadun ja arvostavat sitä, kertoo Nanso Groupin vastuullisuuden ja viestinnän asiantuntija Satumaija Mäki.
Laadun ja vastuullisuuden takeena on se, että Nansolla tuotanto on omissa käsissä, ja pitkä valmistusketju lukuisine työvaiheineen on näin hallittavissa.
– Valmistus lähtee meillä liikkeelle valkoisen langan ostamisesta. Yhteistyökumppanimme tekee siitä neuloksen, joka sitten värjätään, painetaan ja viimeistellään täällä Nokialla. Jokainen metri tarkastetaan ihmissilmällä, Mäki kertoo.
Nanson vaatteita leikataan ja ommellaan sekä Suomessa että Virossa, missä Nanso Groupilla on osaomistusompelimo. Yhtiöllä on myös sukkahousutehdas Torniossa ja sukkatehdas Tallinnassa. Nokialla vuonna 1921 perustetun yhtiön yhtenä lähtökohtana on ollut paikallinen työllistäminen, ja siitä pidetään edelleen mahdollisuuksien mukaan kiinni.
– Kyllä melkeinpä jokaisessa meillä vierailevassa ryhmässä on joku, joka yllättyy siitä, että Nanso tekee edelleen vaatteita Nokialla. Ehkä se johtuu siitä, että työpaikkojen siirtymisestä halvemman työvoiman maihin on puhuttu tällä alalla niin paljon, Mäki arvioi.
– Viime vuodet ovat olleet todella haastavia, mutta uskomme Nanson voittavan haasteet vahvan suomalaisen designin ja valmistuksen yhteistyönä syntyvillä tuotteilla, jotka erottuvat runsaan tarjonnan keskeltä niin laadulla kuin ulkonäöllä, Nanso Groupin toimitusjohtaja Leena Syrjälä kertoo.
Vastuullisuusasiantuntija Satumaija Mäen työkenttä on laaja, sillä siihen kuuluvat toiminnan eettiset periaatteet sekä sosiaalinen, taloudellinen ja ympäristövastuu. Vaatteiden käyttäjiä kiinnostaa erityisesti se, mistä vaatteet tulevat, kuka ne tekee ja millaisissa oloissa. Nansolla näihin kysymyksiin on helppo vastata, ja vastuullisesta toiminnasta on kerrottavana käytännön esimerkkejä.
– Olemme luoneet esimerkiksi oman kisällisohjelman, jolla koulutamme tarvittaessa tekijöitä sellaisiin tuotannon työtehtäviin, joihin ei muuten enää Suomessa koulutusta järjestetä. Ensimmäisen kisälliohjelman oppilaat valmistuivat tammikuussa, Mäki sanoo.
Vaatteiden alkuperän lisäksi kuluttajat kyselevät yhä enemmän myös raaka-aineiden ja niiden tuotanto-olojen perään. Siinä riittää Mäen mukaan haastetta tulevaisuudelle. Toisaalta digitalisaatio avaa uusia mahdollisuuksia vastuullisuusviestintään.
– Tekniikka mahdollistaa sen, että tuotteeseen voidaan tulevaisuudessa liittää koodi, jonka avulla asiakas pääsee jo ostotilanteessa näkemään älypuhelimellaan, kuka vaatteen on tehnyt, missä materiaalit on valmistettu ja niin edelleen.
Brändit ovat Nanson vahvuus. Toiminnan lähtökohtana on aivan alusta asti ollut laadukkaan ja kestävän tuotteen tekeminen. 2000-luvun yrityskaupoissa Nanso-brändin rinnalle hankittiin Finnwear, Black Horse, Vogue, Norlyn ja Amar. Nyt Nanso Group on yksi Suomen suurimmista tekstiili- ja vaatetusalan yrityksistä, ja kokonaan suomalaisessa omistuksessa.
– Yhtiön omistajat ovat Nanson toimintaan alkuvaiheessa mukaan liittyneen Emil Aaltosen perillisiä, ja toiminnalle asetetut periaatteet ovat säilyneet sukupolvesta toiseen. Toimintaympäristö on muuttunut radikaalisti, mutta arvot ovat pysyviä, Syrjälä sanoo.
Haasteita ei ole matkan varrelta puuttunut. Viime vuosina Suomen vaatekauppa on yleisesti hiipunut, uusia kilpailijoita on tullut lyhyessä ajassa paljon ja verkosta ostaminen on helpottunut ja aiheuttanut samalla ison murroksen vaatekaupassa. Nanso on vastannut haasteisiin muun muassa panostamalla omaan myymäläketjuunsa ja avaamalla verkkokaupan.
– Verkkokauppa on tehnyt hyvää tulosta ja osoittaa, että jos tällä alalla haluaa pärjätä, verkossa pitää olla mukana. Se on myös hyvä tapa rakentaa brändiä, sillä siellä voi tarjota ostajalle paljon enemmän tietoa kuin myymälässä, Syrjälä toteaa.
Verkossa ja etenkin sosiaalisessa mediassa toimii myös hiljattain suomalaisen tekstiiliteollisuuden tueksi perustettu NansoNainen-verkosto. Se nostaa esille erityisesti kulutusvalintojen vaikutuksen kotimaisen teollisuuden elinvoimaan ja työpaikkoihin.
– Olemme kiitollisia siitä, että kuluttajat haluavat vilpittömästi työskennellä Nanson puolesta ja nostaa esiin asiaa, josta me olemme puhuneet jo vuosia, Syrjälä sanoo.
– NansoNainen-verkosto osoittaa, kuinka yksittäisenkin kuluttajan teoilla on merkitystä. Muutaman naisen ideasta käynnistynyt liike keräsi verkoston lanseeraustilaisuuteen yli 100 naista ja jo viikossa yli 2000 sosiaalisen median seuraajaa, Mäki kertoo.
Nanso Groupin tiedote 8.12.2015
Jutun kuvat: Olli-Pekka Latvala, ellei toisin mainittu.