Made in Tampere: BHTC ja autojen uudet käyttäjäkokemukset

Tulevaisuudessa yhä useammassa autossa on Tampereella suunniteltua tekniikkaa. Yksi iso avaus on saksalaisen järjestelmätoimittaja BHTC:n Tampereen tuotekehitysyksikössä suunniteltu Škodan uuden täyssähköauton keskinäyttö. BHTC perusti yksikkönsä Tampereelle paikallisen osaamisen ja ekosysteemin takia.

”Meidän näyttö.” Näin siitä tulee BHTC:n Tampereen yksikössä helposti puhuttua, ja sävy on innostunut – sen verran tärkeä hanke on tamperelaisille ollut. Virallisesti kyse on toki Škoda ENYAQ iV -täyssähköauton näytöstä.

BHTC:n Tampereen tutkimus- ja tuotekehitysyksikkö perustettiin helmikuussa 2017. Kehityksen syklit ovat automaailmassa kohtuullisen pitkiä, joten Škodan näyttö on ensimmäinen tuoteuutinen, jota yksikön johtaja Vesa Pelli pääsee julkisesti hehkuttamaan.

– Tämä on meidän grand opening, ja seuraavina vuosina julkistetaan lisää automalleja, joissa on Tampereella kehitettyjä juttuja – sellaisia, joita ei ole vielä nähty muissa autoissa, Pelli sanoo.

BHTC on yksi maailman johtavista autoteollisuuden järjestelmätoimittajista. Globaalisti toimiva yritys tekee vuodessa yli 500 miljoonan euron liikevaihtoa. Tamperelainen osaaminen on viime vuosina ratkaissut BHTC:n hyväksi kolme merkittävää tarjouskilpailua, kukin arvoltaan 200–250 miljoonaa euroa.

– Siitä syntyy yhteenlaskettuna merkittävä summa tulevaisuuden liikevaihtoa BHTC:lle, joten voi ihan hyvällä syyllä sanoa, että Tampereen yksikkö on ottanut paikkansa ja vakiinnuttanut asemansa yhtiössä, Pelli sanoo.

Kokeileminen ja innovointi ovat Tampereen tapa toimia

Tampereen panos tarjouskilpailujen voittamisessa on ollut ratkaiseva, mutta Pelli muistuttaa, että tulokset on saavutettu yhdessä BHTC:n eri yksiköiden asiantuntijoiden kanssa. Suomi ja Saksa ovat kuitenkin yhtiössä HMI-kehityksen pääpaikat eli ne tutkivat käyttäjän ja auton rajapintaa. BHTC:n toinen päätuote ovat ilmastointiin ja sen ohjaukseen liittyvät järjestelmät.

Auton keskinäyttö puolestaan on malliesimerkki HMI-kehityksen tuloksesta, sillä sen avulla auto ja ihminen ”keskustelevat”. Näytön avulla hoituvat monet auton säädöt, navigointi, puhelut ja viihde, esimerkiksi mieleisen musiikin valinta.

– Meillä Tampereella suunnitellaan näyttökeskeisiä tuotteita, joihin tuodaan erilaisia sensoreita ja kehitetään interaktiota niin, että se on käyttäjälle helpompaa, nopeampaa ja intuitiivisempaa. Pystymme integroimaan näyttöön kaiken tarvittavan ja tarjoamaan asiakkaalle sopivan paketin, Pelli sanoo.

Kokeileminen on Tampereen yksikölle leimallista. Väki tekee asiakas- ja projektityötä, ja tehdessä syntyy uusia ideoita, joiden kokeileminen on sallittua ja kannustettua. Innovointi on Tampereen mindset ja tapa toimia.

– Meillä on tilaa ideoille ja uskallusta hypätä tuntemattomiin asioihin, siksi olemme saaneet patentoitua Tampere-lähtöisiä keksintöjä. Tavoitteena on saada asiakkaat toteamaan, että meillä on täällä jotain ihan uutta, mitä hekin haluavat omiin tuotteisiinsa, Pelli kertoo.

Tampereen yksikössä on innovointikyvykkyyttä, tuotekehitys- ja integrointiosaamista sekä ylipäätään teknistä osaamista, jolla luodaan tulevaisuuden autojen käyttäjäkokemusta. Pelli muistuttaa, että aivan yhtä tärkeää on tamperelaisten kyky tehdä töitä yhdessä kansainvälisten asiakkaiden ja toimittajien kanssa. Monikansallinen tiimi syventää osaamisen tätä puolta.

Tamperelaisilla on vahvat verkostot

Suomen Tampere on autoteollisuuden järjestelmätoimittajalle sikäli erikoisempi sijaintivalinta, että lähellä ei ole autonvalmistajia. BHTC:n toivat Tampereelle ennen kaikkea paikallinen osaaminen ja siihen liittyvä vahva ekosysteemi, joka tukee Tampereen yksikön työtä erinomaisesti. Pelli mainitsee esimerkkinä seudun ohjelmistoyritykset. Ne tuntevat muun muassa juuri autoteollisuuden tarpeita ja niillä on softan tuotteistaminen vahvasti hallussa.

– Ekosysteemi on yksi suurimpia syitä, miksi olemme Suomessa ja Tampereella. Ympärillä on osaavia yrityksiä, joiden kanssa BHTC on tehnyt ja tulee tekemään yhteistyötä, Pelli sanoo.

Autoteollisuus arvostaa mobiili- ja kulutuselektroniikan osaamista, ja tässä Tampereen seutu on tietysti vahvoilla pitkän Nokia- ja Microsoft-taustan takia. Nokian rakennemuutoksen jälkeen osaaminen on siirretty onnistuneesti uuteen käyttöön, esimerkiksi juuri autoteollisuuden tuotekehitykseen. Suuri kansainvälinen työnantaja jätti jälkeensä myös toimivat globaalit verkostot.

– Tarvittiin sitten teknologia-, komponentti- tai osaamistoimittajia, kontaktit löytyvät helposti. Ei tarvitse kuin mennä LinkedIniin, ja kiinnostavasta yrityksestä löytyy todennäköisesti vähintään yksi tuttu nimi, Pelli toteaa.

Tampereen autoteollisuuden klusteri kerää yhteen seudun osaamista ja vauhdittaa alan toimijoiden yhteistyötä. Seudulla on huippuosaamista kaikissa autoteollisuuden tulevaisuuden avainteknologioissa.

Yliopisto kasvattaa tulevaisuuden osaajat

Verkostojen vahvuudesta kertoo myös BHTC:n Tampereen yksikön kasvutapa: työntekijöitä on nyt lähes 30, vuonna 2021 on tarkoitus saada 10 henkeä lisää ja seuraavana vuonna parikymmentä. Tekijät ovat löytyneet hiljaisella rekrytoinnilla, Pellin ja hänen väkensä verkostojen kautta. Tampereen yliopiston Hervannan kampus taas kasvattaa tulevaisuuden osaajia.

– Meillä on nytkin kaksi diplomityöntekijää. Saamme heiltä uutta tietoa ja uudet kyvyt taas meiltä kokemuksen kautta syntynyttä osaamista. Molemmat hyötyvät, Pelli sanoo.

Koronapandemia on viimeistään todistanut sen, ettei Tampere ole mitenkään toivottoman kaukana kaikesta – pikemminkin se on kaiken keskellä. Vaikka vuosi 2020 oli monelle hankala, BHTC sai uusia projekteja ja menestyi esimerkiksi yhdessä tarjouksessa ilman että asiakasta tavattiin kertaakaan livenä. Etänä toimiminen on ollut tuttua ja luontevaa jo aiemminkin, ja Pelli toteaa, että korona-aika on parantanut tätäkin osaamista edelleen.

Miten auto muuttuu?

Autojen maailma on suuressa ja mielenkiintoisessa murroksessa. Autonominen ajo vaatii vielä paljon kehitystyötä, mutta sähköautojen tulo haastaa etenkin perinteisiä automerkkejä parhaillaan. 

BHTC:n Tampereen yksikössä seurataan näitä muutoksia tarkasti, ja eniten kiinnostaa se, miten auton käyttökokemus muuttuu. Autonvalmistajat haluavat uusiin malleihin kulutuselektroniikasta tuttuja ominaisuuksia; helppokäyttöisyyttä, muotoilun keveyttä, älykkyyttä…

– Autossa teknologian pitää olla kypsempää ja testatumpaa kuin kulutuselektroniikassa, jotta se täyttää kaikki vaatimukset. Tämä tekee meidän työstämme mielenkiintoista, Pelli toteaa.

Samaan aikaan Tampereen yksikössä kehitellään ominaisuuksia ja tuotteita, joita ei ole ennen koettu – ja koetaankin vasta useamman vuoden päästä, jos jokin ideoista osuisi olemaan yksi autoteollisuuden seuraavista suurista jutuista. Näistä ei vielä suuremmin huudella, mutta esimerkiksi auton koko lasipinnan hyödyntäminen näyttönä on Pellin mukaan paljon ideoita herättävä mahdollisuus.

Käyttäjän tunnistaminen on toinen kiinnostava kehityssuunta ja ominaisuutena jo käytössä joissakin autoissa. BHTC:n Tampereen yksikkö demoaa asiaa pidemmälle ja visioi käyttömahdollisuuksia. Esimerkiksi näin: kun henkilö istuu autoon ja laittaa kätensä näytön lähelle, järjestelmä tunnistaa hänet käden verisuonistosta ja vaihtaa saman tien profiilia. Kuljettaja saa juuri hänelle sopivat säädöt, suosikkimusiikit, puhelinluettelon…

Erilaisilla kamerapohjaisilla ratkaisuilla on mahdollista monitoroida kuljettajan vireystilaa ja mielentilaa, mikä avaa taas aivan uusia mahdollisuuksia esimerkiksi ajoturvallisuuden parantamiseen.

Katso video

Katso video Škoda ENYAQ iV -täyssähköauton rakentamisesta ŠKODA AUTOn tuotantoyksikössä Mladá Boleslavissa. Tampereella suunniteltu keskinäyttö asennetaan autoon heti videon alussa.

Teksti: Päivi Stenroos