Leadin: Natiivi on erinomainen sillanrakentaja
16.2.2017Tamperelainen digitaalisen liiketoiminnan asiantuntijatalo Leadin palkkaa osaavia ja porukkaan sopivia työntekijöitä kansallisuuteen katsomatta. Ulkomaalaistaustaiset osaajat ovat valtti yrityksen kasvussa ja kansainvälistymisessä.
Kansainvälisyys on ollut yksi Leadinin tavoitteista aivan sen perustamisesta, vuodesta 2009 lähtien. Leadin on käyttökokemusalan yritys, joka tekee työnsä siellä, missä asiakas on – siksi kansainvälisyys tarkoittaa yritykselle sekä toimistojen avaamista ulkomailla että kansainvälisten osaajien rekrytointia Suomessa.
– Mitä enemmän meillä on monimuotoista sisäistä kansainvälisyyttä, sitä helpompaa on toisten kulttuurien ymmärtäminen ja niiden kanssa toimiminen, tiivistää toimitusjohtaja Topi Koskinen.
Leadin auttaa asiakkaitaan tekemään tuotteistaan parempia: käyttötarkoitukseensa sopivampia, mukavampia, tyylikkäämpiä, turvallisempia… Asiakkaita on sekä perinteisen teollisuuden puolella että kuluttajapalveluissa, joten referenssilistalta löytyy nimiä Sandvikistä ja Wärtsilästä OP:hen. Koska kyse on käyttökokemuksesta, käyttäjien kohtaaminen on yksi työn lähtökohdista.
– Menemme paikan päälle, haastattelemme, havainnoimme ja yritämme ymmärtää mistä käyttäjän arki koostuu. Mikä toimii ja mitä tarvitaan, Koskinen kertoo.
Leadinissa työskentelee nykyään (helmikuu 2017) lähes 80 henkeä, heistä suuri osa Suomessa, parikymmentä Britanniassa, neljä Saksassa ja yksi Tanskassa. Luvut muuttuvat nopeasti, sillä viime vuonna Leadin rekrytoi yli 30 henkeä ja tämän vuoden tavoitteena on noin 50 uutta työntekijää.
Nopean kasvun ja kehityksen edellytyksenä on kansainvälisten osaajien palkkaaminen. Kun tietynlaisista designereista ja ohjelmistokehittäjistä on Suomessa kova kilpailu, yrityksen kannattaa hyödyntää kaikki mahdollisuudet.
– Suomessa on ulkomaalaisia korkeakouluopiskelijoita, joiden on viiden vuoden opiskelunkin jälkeen vaikea saada töitä, koska he eivät puhu suomea. Käyttämätöntä potentiaalia siis, Koskinen kertoo.
Leadinin rekrytoinneissa etsitään osaavia ja porukkaan sopivia työntekijöitä kansallisuuteen katsomatta. Ulkomaalaistaustaisten osuus on kasvanut, ja alusta saakka on ollut selvää, että yrityksen arjen pitää sujua englanniksi.
– Monella meistä on taustaa Nokiasta ja muista isoista yrityksistä, joten englannin käyttäminen tuli aikalailla luonnostaan. Joskus kynnys puhumisen aloittamiseen voi olla korkea, mutta kyllä se siitä lähtee sujumaan, jokaisella omalla tyylillään.
Leadinissä englantia käytetään kaikissa kirjallisissa materiaaleissa, koko väen yhteisissä palavereissa ja epävirallisemmissakin keskusteluissa silloin, kun paikalla on työntekijöitä, jotka eivät osaa suomea.
– Näin siksi, että kaikki voivat kokea kuuluvansa joukkoon, Koskinen sanoo.
Leadinissä työskentelevät Johannes Feig ja Daniella Pitaro kiittävät sitä, miten heidät on otettu yrityksessä vastaan. Alkuun molemmilla oli mentori, joka tutustutti tulijat yrityksen toimintatapoihin. Ilmapiiri on ystävällinen ja työkaverit valmiita jakamaan tietämystään – sekä viettämään myös vapaa-aikaa yhdessä. Esimerkiksi haastattelupäivänä osa Leadinin väestä oli lähdössä Johanneksen johdolla saunaan ja avantoon.
Miten kansainvälisten osaajien taidot oikeastaan käytännössä näkyvät yrityksen arjessa? Ohjelmistokehittäjä Johannes Feig on työskennellyt Leadinissä noin vuoden, Daniella Pitarolla on takanaan puolisen vuotta käyttäjäkokemussuunnittelun harjoittelijana. Pitaro palasi juuri Yhdysvalloista, missä Leadinin suomalainen, kansainvälisesti toimiva asiakas halusi selvittää ratkaisunsa käyttökelpoisuutta paikallisessa ympäristössä.
– Siinä vaiheessa oli erittäin hienoa, että meillä oli lähettää paikalle oma natiiviamerikkalainen käyttäjätutkija, joka todella tuntee paikallisen kielen ja kulttuurin, Koskinen kertoo.
Vastaavasti Johannes Feig on ollut mukana tekemässä käyttäjätutkimuksia Saksassa ja sillanrakentajana saksalaisten asiakkaiden kanssa käydyissä palavereissa.
– Projektin onnistumista auttaa varmasti se, että meillä on natiivi mukana. Hän ymmärtää myös ne keskustelujen nyanssit ja sivulauseet, jotka saattavat jäädä meiltä muilta helposti huomaamatta.
Ongelmia ja haasteita kansainvälisten osaajien palkkaaminen on aiheuttanut Koskisen sanoin ”huomattavan vähän”. Hän arvelee, että monesti ennakkopelot ovat suurempia kuin todelliset ongelmat. Leadinissä vakavin huolenaihe liittyi byrokratiaan.
– Huomasimme kuitenkin pian, että EU-kansalaisen palkkaaminen on helppoa; esimerkiksi saksalaisen palkkaa siinä missä suomalaisenkin, Koskinen kertoo.
Asia mutkistuu, kun työntekijä tulee EU- tai ETA-alueen ulkopuolelta, mutta nämäkin asiat ovat selvitettävissä. Suomessa opiskelevan ulkomaalaisen palkkaamisessa on Koskisen mukaan lainsäädännöllinen mutka, joka pitäisi oikaista. Opiskelijan oleskeluluvalla ei nimittäin saa tehdä niin paljon töitä, että valmistumisen jälkeisen oleskeluluvan toimeentuloedellytys välttämättä täyttyisi.
– Se on kummallinen välitila valmistuvalle opiskelijalle, jolle olisi töitä tarjolla. Aina nämä tapaukset ovat meillä neuvottelemalla ratkenneet, mutta antaahan se vähän ymmärtää, että koulutetun ihmisen ei haluttaisi jäävän Suomeen ja suomalaista kansantaloutta hyödyttämään, Koskinen pohtii.