Kotidigi-integraatioalusta tarjoaa mahdollisuudet kotihoidon asiakkaiden terveydentilan etäseurantaan

Kotidigi-integraatioalusta on tamperelainen innovaatio, jonka toivottaisiin leviävän mahdollisimman laajasti käyttöön. Alusta yhdistää koti- ja etähoidon palveluja ja niistä saatavaa dataa siten, että kotona asuvien vanhusten ja heitä hoitavien ammattilaisten arki helpottuu. 

Vanhusten kotihoito on järjestetty Suomessa ja muuallakin maailmassa yleensä tavalla, jossa yksi hoitaja hoitaa monenlaisia asiakkaita. Ongelmia syntyy, kun kullakin asiakkaalla on oman terveydentilansa vaatimia erilaisia mittalaitteita.  Tästä on lähtenyt kehittymään myös Tampereen kaupungin alulle panema ratkaisu ongelmaan.

– Etämittalaitetietoja varten tarvitaan yhteen kokoava integraatioalusta, josta hoitaja voi nähdä helposti, mikä on kunkin asiakkaan tilanne, kertoo suunnittelupäällikkö Jarkko Lumio Tampereen kaupungilta. 

Kotidigi-alustan ovat rakentaneet yhteistyössä Solita ja Mediconsult. Alusta luotiin pilottihankkeena, ja nyt sen kehittämistä jatkavat muun muassa laitetoimittajat ja muut terveysteknologian ekosysteemitoimijat. Tampereen kaupunki vaatii tulevissa kilpailutuksissaan, että laitteet tuottavat tiedon alustalle HL7 FHIR (Fast Healthcare Interoperability Resources) -standardin mukaisesti.

– Lue myös: Leviääkö innovaatio? 

Miten saada alusta laajaan käyttöön?

Kotidigi-alusta on varta vasten suunniteltu helposti käyttöön otettavaksi, sen takaa muun muassa Solitan valitsema IPR-strategia. Alusta on laajasti Suomen julkisen sektorin käytettävissä ja edelleen kehitettävissä kotimaassa, joko Solitan kanssa tai ilman sitä. Vaikkapa valtion digikehitysyhtiö DigiFinland voisi ottaa alustan suoraan käyttöönsä. Kansainvälisen liiketoiminnan oikeudet on sopimuksessa jätetty Solitan ja Mediconsultin konsortiolle.

– Solita on kansainvälistyvä yritys, ja pystymme kehittämään Suomessa palveluita yksityisen ja julkisen yhteistyöllä niin, että kotimaan veroeuroja käytetään mahdollisimman tehokkaasti. Ulkomaille mennessämme mietimme uudelleen, mikä olisi siellä järkevin IPR-malli, toteaa Solita Healthin johtaja Risto Kaikkonen.

Lue lisää IPR-valinnoista Solitan blogista.

Jaetun IPR:n ansiosta Kotidigi-pilotti tarjoaa hyvät laajenemisen mahdollisuudet Tampereelta esimerkiksi pian aloittaville hyvinvointialueille.

– Hyvinvointialueet miettivät vastaavanlaisia alustahankintoja. Tarvittaisiinkin lisää julkisten toimijoiden yhteistyötä, jotta tämä Tampereen innovaatio saataisiin mahdollisimman laajasti käyttöön, sanoo digitaalisten palvelujen liiketoimintapäällikkö Fia Saaristo Mediconsultista.

Yritysten ja kaupungin yhteistyö

Integraatioalustan jatkokehitystä varmistamaan on tarkoitus saada aikaan yritysekosysteemi ja alustalle liiketoimintamalli, jota yritykset pitävät hyvänä. Lumio ehdottaa mallia, että esimerkiksi jokin kansallinen leasing-toimittaja kilpailuttaisi laitteet ja tarjoaisi niitä sitten hyvinvointialueille käytettäväksi. Mukana voisi olla Kotidigi-integraatioalustan käyttöoikeus.

Kotidigin kehitys alkoi Smart Tampereesta, jossa etsittiin sopivaa tapaa yritysten ja kaupungin yhteistyölle liiketoiminnan edistämiseksi. Bisnesnäkökulma on edelleen vahvasti läsnä, ja alustan konsepti on vietävissä kotihoidosta monille muillekin aloille, esimerkiksi huippu-urheiluun.

– Jos yritys ottaa tämän yhden standardin haltuun, on ihan sama minkä kokoinen yritys on kyseessä, se pystyy kytkeytymään alustaan. Tämä tekee integraatioalustasta houkuttelevan kaiken kokoisille yrityksille, Solitan Kaikkonen toteaa. 

 Kansainvälinen standardi taas voi avata yritykselle tien globaaleille markkinoille.

Loppukäyttäjä: kotihoidon asiakas

Kotidigi-hankkeessa on otettu huomioon niin terveydenhuollon ammattilaisten, yhteiskunnan kuin yritysten tarpeet. Ennen kaikkea integraatioalusta on kuitenkin luotu palvelemaan loppuasiakkaita: kotona asuvia vanhuksia ikääntyvässä Suomessa. Alusta sallii hyvin monenlaisten laitteiden integroimisen ja tiedon hyödyntämisen.

– Ihan perusjuttuja voitaisiin alustan avulla seurata, esimerkiksi verenpainetta ja sokeriarvoja, mutta myös asiakkaan liikkumista tai ravitsemuksen tasoja. Mahdollisia mittalaitteita on olemassa lukuisia, sanoo Mediconsultin Saaristo.  

Etämonitorointi ei tarkoita, että vanhuksen luona ei enää kävisi kukaan, pikemminkin päinvastoin. Kun hoitajan aika ei kulu datan tarkastelemiseen erilaisista laitteista, vaan tieto on kätevästi saatavilla, hänellä on paremmin aikaa keskittyä vanhukseen. Järjestelmää voi hyvin soveltaa kotihoidon lisäksi myös muuhun terveydenhuoltoon.

– Monitorointitarvetta voisi olla vaikka työikäisellä, joka on kotiutunut leikkauksesta tai lapsella, jonka mittaustuloksia halutaan jonkin sairauden takia seurata. Jos välimatkaa terveyskeskukseen on vielä paljon, etämonitorointi voisi olla monin tavoin miellyttävämpi vaihtoehto, Saaristo sanoo.

Vähemmän sairaalapäiviä ja päivystyskäyntejä 

Integraatioalustaa hyödyntämällä voitaisiin säästää kotihoidon sairaalapäiviä ja päivystyskäyntejä – ja ennen pitkää muidenkin asiakasryhmien. Säästöpotentiaali syntyy, kun etämittauksista saatavan tiedon avulla voidaan ehkäistä ongelmia ennakolta ja toisaalta etäseurannassa olevat asiakkaat uskalletaan kotiuttaa nopeammin. 

– Kun kotihoidolla on parempi kuva asiakkaan tilanteesta, asioita pystytään ratkaisemaan jopa ilman sairaalakäyntiä, Lumio huomauttaa.

Potilastietojärjestelmiin on kehitteillä monia tiedolla johtamisen työkaluja. Ne käyttävät terveydenhuollon omista järjestelmistä haettua dataa, mutta tietoa voidaan tuoda myös etäluettavista laitteista. Kaiken kerätyn ja jalostetun tiedon pohjalta taas voidaan tehdä yksilötason tai jopa väestötason päätelmiä. 

– Väestötasolla päästään isoon vaikuttavuuskuvaan, jolloin voidaan esimerkiksi muuttaa hoitokäytänteitä tai löytää kohderyhmiä hoidolle. Kaikki lähtee siitä että on tapa, jolla kerätään tietoa yhteen eri lähteistä, Saaristo sanoo.

Teksti: Päivi Stenroos

Kotidigin esittelyvideo