Fiksu kaupunki tehdään yhdessä

Teknologiasta on suuresti hyötyä tulevaisuuden fiksun kaupungin luomisessa, mutta ennen kaikkea siinä tarvitaan ihmisiä. Osallistuminen nousi vahvaksi teemaksi Tiedon valoa -tapahtumassa, joka avasi Tampere Smart City Weekin.

Digitalisaatio ei todennäköisesti ole jokapäiväinen käyttötermi Tiedon valoa -tapahtuman lasten tiedetyöpajan osallistujille, mutta käytännön sovelluksiin lapset tarttuivat ennakkoluulottomasti. Leo Hillmanin perheen 6- ja 8-vuotiaat viihtyivät muun muassa robottilemmikkien ja -pallojen sekä 3D-taiteen tekemisen parissa. Perheen 1-vuotiaskin aloitti jo tutustumisen siihen, mistä on älykkäät kaupungit tehty.

– Arvostamme tällaista helposti lähestyttävää teknologiakasvatusta ja interaktiivisuutta, totesi Hillman.

Laura Airaksinen puolestaan toi tiedetapahtumaan 7-vuotiaansa, jota kaikenlainen rakentelu, ohjelmointi ja matematiikka kiinnostavat. Kokeilemiseen ja itse tekemiseen kannustava tapahtuma sopi siis jälkikasvulle mainiosti. Esimerkiksi ohjelmoitavien Legojen parissa oppiminen lähtee liikkeelle yksinkertaisesti ja hauskasti – ja on jotain ihan muuta kuin vanhempien kouluaikojen ohjelmointiopetus. Seuraava osoite saattavat siis olla tiedetyöpajan järjestäneen Juniversityn kerhot.

Parempaa arkea asukkaille ja yrityksille

Tampereen Smart City Week -kokonaisuuden avannut koko perheen tiedepäivä rakentui tulevaisuuden fiksun kaupungin teemoille. Kävijät kokoontuivat muun muassa pohtimaan, miten fiksua kaupunkia rakennetaan niin, että kaikki voivat osallistua ja saada äänensä kuuluviin.

Teknologia on mahdollistaja, mutta fiksun kaupungin ytimenä on se, miten tehdään parempaa ja kestävämpää arkea kansalaisille ja yrityksille. Olemme painottaneet viime aikoina kuntalaisten osallistumista: miten ihmisiä saadaan mukaan yhteiseen tekemiseen, pohjusti Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen keskustelua.

Kaupungin suunnitelmat ja toimet ovat tyypillisesti sellaisia, että ne vaikuttavat suoraan ihmisten lähiympäristöön ja arkeen. Osallistumishaluja siis voisi kuvitella löytyvän, etenkin kun osallistuminen tehdään riittävän helpoksi. Kasvavalle osalle ihmisiä se tarkoittaa uusia digitaalisia keinoja (esimerkkinä Tampere.Finland -sovellukseen suunniteltu palautteenantokanava).

Osallistuva budjetointi on fiksua yhteiskehittämistä

Tulevaisuuden fiksua kaupunkia rakennetaan Tampereella jo nyt. Huhtikuussa alkaa osallistuva budjetointi, jossa kaupunkilaiset saavat suunnitella ja päättää, mihin käytetään kaupungin budjettiin varatut 450 000 euroa. Kohteena on lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen, mutta muuten ideointi on vapaata ja erittäin toivottavaa – kuntalaiset kun tietävät itse parhaiten, mitä omilla kotinurkilla voisi ja pitäisi tehdä. Ajatuksia heräteltiin jo Tiedon valoa -tapahtuman näyttelyalueella. 

Kehitteillä on digialusta, joka mahdollistaa ideoiden kokoamisen keväällä. Esimerkiksi kouluissa, nuorisokeskuksissa ja kirjastoissa on tarkoitus tarjota apua alustan käyttämiseen, jotta kaikki voivat osallistua, kertoo suunnittelija Lilli Siikasmaa Tampereen kaupungilta.

Ideoita voi jättää mun.tampere.fi -alustalla 15.4.–15.5.2020. (Alusta julkaistaan huhtikuun alussa.) Niitä muokataan yhdessä eteenpäin ja toteutettavat ideat valitaan loppuvuodesta äänestyksessä, jossa kaikilla 12 vuotta täyttäneillä tamperelaisilla on äänioikeus. Digialusta jää kuntalaisten osallistumisen työkaluksi vastaisuudessakin.

Fiksuus on ihmisissä

Fiksu kaupunki on mahdollistaja, todettiin paneelikeskustelussa. Kun asukkaat yhdistävät voimansa ja alkavat viedä itselleen tärkeitä asioita eteenpäin, kaupunki voi tasoittaa tietä mahdollisuuksien mukaan.

– Tämä on voima, jota ei ole ymmärretty vielä täysin hyödyntää, huomautti tutkijatohtori Antti Wallin Tampereen yliopistosta paneelikeskustelussa.

Sovellukset ja teknologiaratkaisut eivät ole tulevaisuuden fiksun osallistumisen ainoa keino. Kaikki eivät ole digimaailmassa sisällä, joten helppoja käyttöliittymiä ja perinteisempiä osallistumisen tapoja tarvitaan edelleen.

Fiksuus ei ole teknologialähtöinen ominaisuus, vaan se on ihmisissä. Tulevaisuuden kaupunki on ihmisten arjen ja elämisen paikka, ja sellaisena sitä on syytä kehittää, totesi ympäristöpolitiikan yliopistonlehtori Helena Leino Tampereen yliopistosta paneelikeskustelussa.

Fiksu kaupunki tehdään yhdessä

Fiksu kaupunki ei ole kaikille samanlainen. Ennakointitutkija Jouko Myllyoja totesi paneelissa, että tulevaisuuden fiksu kaupunki osaa ottaa huomioon esimerkiksi väestön ikääntymisen. Suuri joukko ihmisiä haluaa elää kodeissaan pidempään ja osallistua aktiivisesti yhteiskuntaan. Toisaalta työelämä muuttuu sirpalemaisemmaksi, ihmiset tekevät töitä yrittäjämäisemmin ja etätyöt yleistyvät. Tulevaisuuden fiksun kaupungin suuri kysymys onkin, miten tehdä ratkaisuja, jotka vastaavat näihin erilaisiin ja muuttuviin tarpeisiin.

Keskustelua johdatellut sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö Tampereen yliopistosta päätti paneelin ehdotukseen: Tampereella voisi käynnistää kansalaisten visioprosessin. Kenties Tampereella siis kokoonnutaan jo lähitulevaisuudessa selvittelemään yhdessä, mitä fiksu tulevaisuuden kaupunki seudun asukkaiden mielestä tarkoittaa ja mitä asioita he haluavat viedä eteenpäin.