Energiatehokkuus luo yritykselle kilpailukykyä

Millaisia energiaan liittyviä ilmastotekoja Tampereen seudulla toimivat yritykset ovat tehneet? Entä millaisia kannattaisi tehdä – ja miten pääsee alkuun?

Tampereen seudun ilmastokumppanuus haastaa yritykset ja yhteisöt mukaan tavoittelemaan hiilineutraalia Tamperetta. Yritykset määrittelevät itse omat ilmastotekonsa ja -tavoitteensa. Energia- ja ilmastoasiantuntija Elina Seppänen Tampereen kaupungilta suosittelee tavoitteiden asettamista kohtuullisen korkealle, jotta niiden avulla saadaan vaikutuksia aikaan.

– Suomessa ja Tampereella on hyvät lähtökohdat tavoitella hiilineutraaliutta nopeastikin. Toiminnalle on ominaista myös jatkuva parantaminen: omaa toimintaa tarkkaillaan säännöllisesti ja etsitään keinoja tehdä asiat vielä paremmin, Seppänen sanoo.

POK: Tesoman energiatehokas S-market 

Pirkanmaan Osuuskauppa (POK) kiinnostui ilmastokumppanuudesta, koska se vaikutti hyvältä mahdollisuudelta muodostaa paikallista verkostoa ajankohtaisten vastuullisuusasioiden ympärille. Omien ilmastotekojen tueksi on hyvä saada tietää, mitä muissa yrityksissä tapahtuu.

– On ollut todella mielenkiintoista kuulla esimerkiksi Tampereen Sähkölaitoksen toimista lämmöntuotannossa. Se linkittyy suoraan meidän toimintaamme, koska ostamme sieltä kaukolämpöä, sanoo Pirkanmaan Osuuskaupan kiinteistövarallisuuspäällikkö Maarit Eklund.

S-ryhmä on asettanut kunnianhimoiset ilmastotavoitteet; se aikoo olla hiilinegatiivinen vuonna 2025. POK on laatinut oman, paikallisilla tavoitteilla ja toimilla täydennetyn vastuullisuusohjelmansa ja selvittänyt samassa yhteydessä muun muassa, missä se on nyt menossa hiilinegatiivisuustavoitteen suhteen.

– On ollut kannustavaa huomata, että vaikka liikepaikkaverkostomme kasvaa vuosi vuodelta, energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen trendi on laskeva, Eklund sanoo.

Tesoman S-market on Pirkanmaan Osuuskaupan valinta ilmastokumppanuuden ilmastoteoksi. Tammikuussa 2020 avattu myymälä oli tuolloin kokonaisenergian ominaiskulutuksessa mitattuna Suomen paras S-market – ja puolustaa sijoitustaan edelleen. 

Marketin alle on rakennettu viisi maalämpökaivoa, joista otetaan talviaikaan lämpöä ja joihin ladataan kesällä lauhde-energiaa kaupan kylmäjärjestelmästä. Rakennusautomaatiojärjestelmä mittaa, ohjaa ja optimoi sisäilman olosuhteita ja teknisiä järjestelmiä.

– Kun aloimme saada tietoja Tesoman S-marketin energiankulutuksesta, yllätyimme positiivisesti siitä, mille tasolle se kohteessa jäi. Tämä toimii hyvänä esimerkkinä, ja hyödynnämme saatuja kokemuksia uusissa hankkeissamme, Eklund sanoo.

Energiakatselmuksella kannattavaan alkuun

Entä jos yritys ei ole kovin suuri? Kannattaako energia-asioihin silti paneutua? Kestävä Tampere 2030 -ohjelman projektipäällikkö Juho Rinta-Rahko antaa nyrkkisäännöksi, että jos yrityksen energialasku ylittää kymppitonnin vuodessa, energiankäyttöä on jo ilman muuta hyvä ryhtyä tutkimaan.

– Jos yrityksen energiankulutus on suurta, sen kannattaa teettää energiakatselmus. Siinä selviää, mihin energia tarkkaan ottaen kuluu ja mitkä olisivat taloudellisesti kannattavia toimia kulutuksen pienentämiseksi, sanoo Rinta-Rahko.

Jos energiankulutus taas on vähäistä, yrityksen ilmastotoimet voi keskittää ensin muihin vastuullisuuden osa-alueisiin. Onkin tärkeää, että yritys tunnistaa omasta toiminnastaan juuri ne asiat, joilla on eniten merkitystä. Esimerkiksi päästöjen kompensointi voi olla selkeä ja houkutteleva toimenpide, mutta siihen ei ole syytä ryhtyä ensimmäisenä. 

– Kannattaa tutkia mahdollisuudet päästölähteiden karsintaan ja päästöjen minimointiin. Myös mahdollisuudet polttoaineiden ja energiankulutuksen korvaamiseksi uusiutuvilla on hyvä selvittää ennen kuin lähdetään kompensoimaan jäljelle jääviä päästöjä, Seppänen suosittelee.

Seppänen ja Rinta-Rahko suosittelevat energiatoimien selvittelyyn asiantuntijan apua. Jos omassa yrityksessä ei ole aihepiiriin erityisesti perehtynyttä henkilöä, konsulttipalveluihin tukeutuminen on suotavaa ja kannattavaa. Konsultit voivat hoitaa myös tukien hakemisen; Business Finland korvaa 40 prosenttia Motiva-mallisen energiakatselmuksen kuluista.

Enmac: käyttökohteita teollisuuden hukkaenergialle

MAB Powertec lähti mukaan ilmastokumppanuuteen, koska verkostoituminen paikallisten yritysten kanssa kuulosti kiinnostavalta ja sopi pienehkön asiantuntijayrityksen silloiseen kasvutilanteeseen. 

Sittemmin MAB Powertec on siirtynyt Enmacin omistukseen. Enmac keskittyy teollisuuden asiantuntijapalveluihin, ja MAB Powertecin mukana se sai muun muassa juuri energia- ja ympäristöpalvelujen erikoisosaamista.

– Enmacin johto on ottanut ajatuksen ilmastokumppanuudesta hienosti vastaan, joten jatkamme siinä edelleen, kertoo Project Manager Wolfgang Ludwig, joka on itsekin siirtynyt MAB Powertecin tiimin mukana Enmaciin.

Enmacin ilmastokumppanuuden merkittävimmät ilmastoteot tapahtuvat työssä, jota yritys tekee asiantuntijana. Se auttaa asiakkaitaan kehittämään toimintaansa vastuullisemmaksi energia- ja ympäristöasioissa. Konsulttina Enmacilla on erinomaiset mahdollisuudet tiedustella ja tunnistaa asiakkaiden tarvetta ja halua energiatehokkuuden parantamiseen.

Konkreettisena ilmastotavoitteena on käyttökohteiden löytäminen teollisuuden hukkaenergialle. Potentiaalia on paljon, ja yleinen suhtautuminen hukkaenergian hyödyntämiseen on muuttunut myönteisemmäksi. Enmacin asiakkaista yhä useampi olisi kiinnostunut hyödyntämään hukkaenergiaa, mutta esimerkiksi haaleaa hukkalämpöä tuottavat laitokset saattavat vielä helposti hyväksyä sen, että energiaa menee hukkaan.

– Näen kehityksen niin, että tulevaisuudessa on normaalia mahdollistaa oman hukkaenergian hyötykäyttö tai käyttää jonkun muun hukkaenergiaa. Hyödyntämättä jättämisestä tulee imagohaitta, Ludwig arvioi.

Hukkaenergian hyödyntäminen ei ole aina teknisesti ongelmatonta, ja haasteita riittää ratkaistavaksi. Toimivan keskustelupohjan löytäminen energian tuottajan, potentiaalisen käyttäjän ja konsultin kesken on kuitenkin jo hyvä alku, joka voi parhaimmillaan tuottaa yhteistä hyvää; säästöjä primäärienergian käytössä, tulovirtaa ja täytettyjä arvolupauksia.

Kestävä toiminta on perusvaatimus

Hiilineutraaliuden ja kestävän kehityksen tavoittelu kuuluvat nykyään Tampereen ja muiden kaupunkien perustehtäviin samaan tapaan kuin vaikkapa katujen rakentaminen tai koulujen ylläpito. Sama suuntaus koskee myös yrityksiä ja yhteisöjä; kestävyys alkaa olla jo toiminnan perusvaatimus.

– Asiakkaat ja rahoittajat haluavat kestäviä tuotteita ja tuottoja. Lisäksi kestävässä toiminnassa on vähemmän riskejä. Vähitellen on lisääntymässä sääntely, joka ohjaa toimintaa kestäväksi, ja uusiinkin investointeihin voi tulla ikäviä yllätyksiä, jos kestävyyttä ei ole otettu huomioon, Seppänen sanoo.

Kestävien energiaratkaisujen taloudelliset hyödyt kotiutuvat yrityksiin eri reittejä: toisaalta esimerkiksi energiatehokkuus näkyy suoraan kiinteiden kustannusten kutistumisena, toisaalta vastuulliset ratkaisut voivat tuoda uusia asiakkaita ja liiketoimintamahdollisuuksia.

Tampereen Sähkölaitos: kaukolämmön suuri käänne

Tampereen Sähkölaitos on mukana ilmastokumppanuudessa kaukolämmön päästövähennyksiin liittyvillä ilmastoteoillaan. Sähkölaitos pystyy vaikuttamaan merkittävästi siihen, miten lämmityksestä aiheutuvat päästöt muuttuvat Tampereella.

– Kaukolämpöä käyttävät asukkaat ja yritykset voivat luottaa siihen, että vuoteen 2030 mennessä lämmityksen päästöt pienenevät huikeasti. Se antaa heille mahdollisuuden keskittyä omassa toiminnassaan muihin päästövähennyksiin, sanoo Tampereen Sähkölaitoksen asiakkuuspäällikkö Paavo Pietikäinen.

Tamperelaisen kaukolämmön päästövähennystavoite vuosina 2015–2030 on 89 prosenttia. Hiilineutraalisuuteen ei siihen mennessä päästä, sillä Tammervoiman hyötyvoimala polttaa jätteitä, joista puolet lasketaan fossiiliseksi polttoaineeksi. Pietikäinen huomauttaa, että tässä kannattaa muistaa toinen vastuullisuuden näkökulma: pirkanmaalaiset jätteet käsitellään lähellä syntypaikkaansa, eikä niitä siirretä muiden vastuulle.

Tampereen Sähkölaitoksen merkittävin investointi on biovoimalaitos Naistenlahti 3. Se valmistuu loppuvuodesta 2022 ja muodostaa sen jälkeen tukevan pohjan Tampereen lämmöntuotolle uusiutuvilla polttoaineilla. Lisäksi Sähkölaitos tutkii muun muassa geovoimalaitoksen ja hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksia.

– Kun Tamperetta katsoo lämmityksen kannalta, tulevaisuus näyttää mielestäni erittäin valoisalta. Seuraavien 15 vuoden aikana tapahtuu mielenkiintoisia asioita – ja paljon. Uusiutuvia käytetään huomattavasti enemmän ja päästöt vähenevät, Pietikäinen sanoo.

Teksti: Päivi Stenroos