Elinikäisestä oppimisesta tuottavuutta?

Huomasin eilen mielenkiintoisen otsikon (Talouselämä nro 34; s.58). Jutussa kerrotaan, miten kymmeniätuhansia lahjakkaita hakijoita 28:sta eri EU-maasta hakee vuosittain EU-virkamieheksi. Onko mahdollista, että tänä päivänä joku voi taata ”elinikäisen työuran”? Ja vaikka voisikin, ketä se kiinnostaa? Samalla mietin omia valintojani. Miksi aikoinaan luovuin silloisesta varmasta valtion leivästä (VTT), siirryin hektiseen pörssiyritykseen (Nokia) ja sieltä kunnalliseen elinkeinoyritykseen (Tredea)?

Eilen pohdimme pienellä joukolla täydennyskoulutuksen kiemuroita. Eräs johtopäätös oli, että tulevaisuudessa yritykset eivät ole vastuussa yksilöiden täydennyskoulutuksesta, vaan jokainen itse vastaa omasta osaamisestaan ja kilpailukyvystään. Onko tässä Suomen tulevaisuuden valtti? Pystymmekö rakentamaan ”elinikäisen oppimisen uran” ja sitä kautta kansainvälisesti merkittävän tuottavuuden kilpailukyvyn? Itse tykästyin tähän ajatukseen, ja jopa hiukan innostuinkin.

Henrik Söderman on yksi tiukan EU-seulan läpäisseistä suomalaishakijoista. Hän muistuttaa, että EU-virkamiehen työpäivät ovat usein pitkiä, mutta palkka kilpailukykyinen. Suomalaisilla työntekijöillä on Brysselissä hyvä maine. ”Heihin luotetaan ja heitä arvostetaan”, Söderman sanoo. Onkohan Brysselissä muuten jäähalli?

57-vuotias kirjoittaja on juuri valittu rakentamaan uutta Open &Agile Smarti Cities -kaupunkiverkoston sihteeristöä Brysseliin

Open & Agile Smart Cities (OASC) -verkosto luo kansainvälistä datapohjaista yhteistyötä, jolla edistetään yhteentoimivia ratkaisuja, yritysten innovaatiotoimintaa ja älykkäiden palvelujen syntymistä. Se kokoaa yhteen kaupunkiverkostot ja vauhdittaa yhtenäisten standardien ja periaatteiden käyttöä. Tällä mahdollistetaan älykkäiden kaupunkisovellusten ja -ratkaisujen kehittäminen kerralla useampaan kaupunkiin niin, että ne ovat yhteentoimivia sekä kaupunkien välillä että niiden sisällä. OASC-verkoston toimintaa ohjaa kaupunkien välinen yhdessä tekeminen ja kokeileminen. Tavoitteena on, että kaupungeissa voidaan rakentaa palveluja, jotka pohjautuvat aitojen käyttäjäkokemusten perusteella valittuihin yhteneviin ohjelmointirajapintoihin ja tietomalleihin.

Ensimmäisinä verkostoon ovat liittyneet kaupungit Suomesta, Tanskasta, Belgiasta, Espanjasta, Italiasta, Portugalista ja Brasiliasta. Suomalaiset kaupungit ovat mukana verkostossa Kuutoskaupunkien avoin data -kärkihankkeen kautta.