Droonien turvallisuus puhuttaa ja mietityttää

Droonit ovat sata vuotta vanha keksintö. Vuonna 1918 ennalta ohjelmoitava risteilyohjuksen esiaste pystyi ensimmäisen maailmansodan aikana lentämään 120 kilometriä.

– Vuoteen 2024 mennessä pelkän laitemyynnin ennustetaan kaksinkertaistuvan 3,5 miljardiin euroon. Sotilaspuolella drooniliiketoiminnan määrä on moninkertainen, toteaa TAMKin teollisuusteknologian yliopettaja, konetekniikan lehtori, tohtori Antti Perttula.

Droonien turvallisuus puhuttaa ja mietityttää sekä niiden tutkijoita, kehittäjiä ja käyttäjiä, että maallikkoja. Myös niiden suuret mahdollisuudet arkemme ja turvallisuutemme parantajana on tunnistettu.

Tammikuussa 2020 TAMK järjestää kansainvälisen Nordic Drone Eventin, jossa pureudutaan lennokkien käyttöön metsä- ja maataloudessa sekä kaivos- ja rakennusteollisuudessa. Lisäksi keskustellaan droonien ilmastovaikutuksista. Konferenssi on osa Tampere Smart City Week -tapahtumakokonaisuutta.

Hyvä, paha lennokki

Perttula pohtii työssään monilta kanteilta droonien riskejä ja niiden ehkäisyä, mutta myös lennokkien käytön monipuolisia mahdollisuuksia.

− Kaupallisen puolen laitteissa tietoturva on hyvin heikko, ja niitä käytetään vakoiluun. Droonit voivat kerätä tietoa tietämättämme samalla tavalla kuin Google. Droonien tekoäly voidaan valjastaa myös pahaan.

Drooneja on joka lähtöön, kymmenien tonnien painoisista hyttysen kokoisiin. Mitä massiivisempi drooni, sitä suurempi uhka se voi olla ihmisille ja kaupunkiturvallisuudelle. Droonionnettomuudet voivat tulla kalliiksi, joten niiden todennäköisyys pitää minimoida.

Kaikkein pienimpiä drooneja on vaikea havaita. Ne eivät näy tutkassa, koska niiden radiosignaalijälki on matalatehoinen.

− Lennonjohtotutka ymmärtää ne linnuiksi, mutta lentokoneen moottoriin osuessaan ne voivat tehdä pahaakin jälkeä. Siksi myös ne voivat olla uhkia.

Riskit haltuun sääntelyllä ja koulutuksella

− Reguloinnilla voidaan säädellä sallittuja lentoalueita siten, että drooneja ei esimerkiksi saa lennättää ihmisten päällä. Hyvällä IT-turvallisuudella ja droonien käyttäjien koulutuksella riskejä voidaan pienentää, painottaa Perttula.

TAMK onkin aloittamassa drooniosaajien koulutusta vuonna 2020.

–Tulossa yhteensä 15 opintopisteen laajuinen kurssi droonien rakenteista, lennättämisestä ja turvallisuudesta. Olemme toteuttaneet Tampereen yliopiston kanssa yhdessä lentokonetekniikan ja avioniikan opetusta. Lentokoneinsinööriopetusta ei ole muualla.

Perttula kertoo, että opiskelijat rakensivat TAMKin ensimmäisen droonin jo 7 - 8 vuotta sitten. Kiinnostus on sittemmin vain kasvanut.

– Kehitämme drooneja myös itse. Opiskelijat ovat perustaneet Lentola Logistics -nimisen startupin, joka sai paljon yhteydenottoja 2019 Slush -tapahtumassa.

Kehityshankkeita Telluksella ja Marsissa

TAMKissa on meneillään useampia drooneihin liittyvää hankkeita. Perttula on mukana kaikissa.

– Olemme kehittäneet uusia innovaatioita Yhdysvaltain avaruus- ja ilmailuhallinto NASAn kanssa. Osallistumme NASAn Epic Challenge -ohjelmiin, joissa ratkotaan miehitettyihin Mars-lentoihin ja Marsin asuttamiseen liittyviä haasteita myös droonien vinkkelistä.

Kotikulmilla tutkitaan maanläheisempiä, älykkääseen kaupunkiin ja logistiikkaan liittyviä haasteita.

– Tampereen Hiedanranta on hyvä testialue. Tutkimme muun muassa sitä, missä droonit voivat lentää ja mikä niiden rooli on älykkäässä kaupungissa. Tampereen Lahdesjärvellä sijaitsevasta logistiikkakeskuksesta taas kokeillaan lennättää leikkaussalitarvikkeita TAYSiin.

TAMK on mukana myös Tampereen kaupunki- ja tapahtumaturvallisuuden SURE-hankkeessa, jossa parannetaan kaupungissa asuvien ja siellä vierailevien turvallisuutta.

− Mietimme, miten drooneista on apua kaupunkien turvallisuuden kannalta. Tutkimme, miten voidaan seurata suuria ihmismassoja ja julkisten tilojen turvallisuutta ilman, että droonit tekevät pahojaan.

Nordic Drone Event 27. - 28.1.2020 - katso lisätiedot ja osallistu!

Antti Perttula tietää, että drooneilla voidaan saada aikaan niin hyvää kuin pahaa. Hän luennoi ilmailualaan liittyvistä aiheista alan kongresseissa ja seminaareissa. Kuva on Tampereen yliopiston järjestämästä TechBites: Dark side of technology -tapahtumasta lokakuulta 2019.

Katso Antti Perttulan pitchaus "Eye from the sky: drones and urban security" .