Dronetoiminnan tulevaisuus: kiinnostavia mahdollisuuksia, avoimia kysymyksiä

Droneista toivotaan apua kaupunkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen. Siksi on tarpeen selvittää, milloin drone on todella vähähiilisempi vaihtoehto. Toisaalta myös ilmatilan hallinta vaatii uusia ratkaisuja, jotta dronetoiminta voi ylipäätään laajeta. Nordic Drone Event 2020 keräsi alan asiantuntijat Tampereelle rakentamaan dronetoiminnan tulevaisuutta.

Miten dronet voivat edistää älykkäiden kaupunkien kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista? Esimerkiksi Tampere haluaa olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä, ja useat kaupungit ovat asettaneet vastaavia tavoitteita. Vastausta etsitään muun muassa laajassa VED (vähähiilisyyttä edistävät dronet) -hankekokonaisuudessa. Eri hankkeilla on omat tulokulmansa droneihin, mutta niitä yhdistää ainakin tarve testata, mitata ja kehittää ratkaisuja yhdessä.

Kun olemme uuden äärellä, pitää ensin selvittää ja todentaa vaikutuksia ja vasta sitten kannattaa lähteä vakinaistamaan toimintoja, tiivistää projektipäällikkö Heidi Heinonen Forum Virium Helsingistä.

Heinonen luotsaa Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa -hanketta, joka pilotoi ja edistää hiilineutraaleja ja päästöttömiä dronepalveluita. Hanke selvittää muun muassa sitä, miten droneilla voidaan vähentää CO2-päästöjä suhteessa polttomoottorikäyttöisiin välineisiin esimerkiksi kuljetuksissa. 

Kun sama matka tehdään dronella ja perinteisellä autolla, dronen päästöt ovat pienemmät – mutta asia ei ole vielä tällä mittauksella ratkaistu. Muuttujia on monta, kun mietitään, missä käytössä drone todella vähentää CO2-päästöjä.

– Dronen päästöt nousevat suhteessa sen kokoon ja kuormaan, ja dronen malli vaikuttaa niihin myös. Lisäksi täytyy pitää mielessä, että sähkökäyttöinen drone tarvitsee akkuja, eikä akkuteollisuus ole mikään puhdas teollisuuden muoto, Heinonen sanoo.

Eivätkä kysymykset tähän lopu. Haluavatko kaupunkilaiset droneja lentämään päidensä päälle? Miten kaupungit voivat ottaa dronet huomioon kaupunkisuunnittelussa ja kaavoituksessa? Entä millaista bisnestä dronejen hyödyntämisestä löytyy?

Mihin droneja voi käyttää?

Kaupunkien keskustoissa droneja halutaan hyödyntää viimeisen kilometrin (ns. last mile) -ratkaisuissa, jotka toisivat kuljetuksiin kustannustehokkuutta ja kestävyyttä. Dronetapahtumaa isännöinyt Tampereen ammattikorkeakoulu on mukana Citylogistiikan uudet ratkaisut -hankkeessa, joka keskittyy juuri kaupunkien keskusta-alueiden jakeluliikenteen kehittämiseen.

Ilmastotavoitteita voisi tukea esimerkiksi se, että pakettiauton asemesta pienen lähetyksen toimittaa keskustassa perille vähäpäästöisempi drone. Linnuntietä kulkeva kopteri pääsee usein kohteeseen lyhyempää reittiä kuin maa-ajoneuvo, mikä tekee siitä kiinnostavan välineen myös taajamien ulkopuolisissa kuljetuksissa ja erilaisissa pelastustoimeen liittyvissä tehtävissä. 

– Esimerkiksi palohälytyksen sattuessa drone voi lentää suoraan palopaikalle ja palomestari pystyy tekemään sen avulla tehokkaan tilannekartoituksen. Vartioinnissa päästövähennysten mahdollisuus on selkeä, jos vartija tarkkailee aluetta dronen avulla monitorista sen sijaan, että ajaisi sen läpi autolla, Heinonen sanoo.

Haasteena ilmatilan hallinta

Dronejen hyödyntämisen tarvetta ja mahdollisuuksia punnitaan julkisten toimijoiden ja yritysten yhteistyönä, johon on määrä osallistaa myös kansalaisia. Suurin haaste dronetoiminnan nopealle laajenemiselle on kuitenkin toisaalla: innovaatioita ja liiketoimintaa on syntymässä, mutta pääsevätkö ne siivilleen?

Yksi kasvun keskeisistä pullonkauloista on pääsy ilmatilaan ja valtuutusten myöntäminen sen käyttöön. Sen jälkeen tulevat erilaiset sosiaalisen hyväksynnän kysymykset, totesi dronetapahtumassa puhunut SESAR Joint Undertaking -aloitteen Alain Siebert.

Euroopan ilmatilan hallinnan nykyaikaistaminen on tärkeää, koska lentoliikenteen määrä kasvaa. Nykyään järjestelmä pystyy hoitamaan tuhansia lentokoneita, ja useimmissa niistä on pilotti, jonka kanssa lennonjohto voi puhua. Tulevina vuosina Euroopassa tarvitaan infrastruktuuri, joka selviytyy sadoistatuhansista erilaisista lentoaluksista, vaikka useimmat niistä ovat miehittämättömiä.

Dronejen suhteen ratkaisuksi kehitetään U-Space -konseptia. Siinä on kyse erilaisten palvelujen ja käytäntöjen kokonaisuudesta, jonka avulla suuri määrä droneja voisi käyttää ilmatilaa turvallisesti ja tehokkaasti.

– Meidän pitää edetä tämän konseptin kanssa nopeasti, mutta se ei vielä riitä. Lentoliikenne on tulevaisuudessa niin monimuotoista, että ilmatilan hallinnan vaatiman informaationkäsittelyn keskiöön pitää saada automaatio ihmisen asemesta, Siebert painotti.

Tavoitteena on rakentaa skaalautuva uuden sukupolven ATM-järjestelmä (Air Traffic Management). Se vastaa lentoliikenteen kasvun tarpeisiin ja auttaa samalla ehkäisemään ilmatilan tehottoman käytön aiheuttamia ympäristövaikutuksia.

Lainsäädäntöpuolella EU:n droneasetusta aletaan soveltaa Suomessa siirtymäaikojen jälkeen. Erottelu harrastajiin ja lentotyötä tekeviin poistuu ja kaikkia koskevat samat säännöt, esimerkiksi rekisteröitymisvelvoite, koulutukset ja laitteita koskevat vaatimukset. Ajantasaiset tiedot säännöistä Traficomin ylläpitämällä droneinfo.fi-sivustolla.

Vähähiilisyyttä tukevat dronepalveluratkaisut Etelä-Suomessa -hankkeen päätoteuttaja on Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsinki Oy ja osatoteuttajina Posintra Oy ja Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk. Rahoittajana on Euroopan aluekehitysrahasto EAKR. Hanke jatkuu vuoden 2021 loppuun saakka.