Älykaupungin kulmakivi? Älykkäät kaupunkilaiset!

Smart City Accelerator on ohjelma, jossa kaupungit, yritykset ja opiskelijat kehittävät yhdessä älykkään kaupungin innovaatioita. Sen pilotointi onnistui niin hyvin, että keväälle 2016 on nyt valmisteilla huomattavasti suurempi ja kansainvälisempi ohjelma.

Jos kampanjamanageri Janne Eskolalta kysytään, innostavinta Smart City Acceleratorin pilotissa on ollut ennakkoluulottoman Demola-meiningin leviäminen eri sidosryhmiin. Demola on Tampereella kehitetty innovaatioalusta, jossa opiskelijatiimit etsivät ratkaisuja yritysten ja organisaatioiden haasteisiin.

– Opiskelijoita ei sido se, mitä on aina ennen tavattu tehdä tai kenen kanssa. Se on vaikuttanut myös myös mukana olleiden kaupunkien ja yritysten ihmisiin, on lähdetty heittämään hullujakin ideoita ja löydetty näin ihan uusia näkökulmia, Eskola kuvailee.

Pilotissa oli mukana kolme kaupunkia: Tampere, Malmö ja Lund; 13 projektia, noin 60 opiskelijaa ja 12 projektikumppania. Lähtöajatuksena oli, että kaikilla älykaupungeilla on näkemys siitä, mihin suuntaan kaupunkia pitää kehittää. Niillä ei kuitenkaan välttämättä ole resursseja käytännön ratkaisujen kehittämiseen. Yrityksillä taas on ideoita, joista olisi kaupungeille hyötyä, mutta ei useinkaan tehokkaita kanavia niiden tarjoamiseen.

– Opiskelijat pystyvät toimimaan yritysten ja kaupunkien välillä neutraalina osapuolena, joka kehittää ideaa kaupunkien tarpeiden ja yritysten ideoiden pohjalta, Eskola sanoo.

Samalla opiskelijat tekevät työtä myös itselleen, sillä kunkin projektin tulokset omistaa Demola-mallin mukaisesti opiskelijatiimi. Jos ne ovat yrityksen kannalta käyttökelpoisia, yrityksellä on mahdollisuus lisensoida oikeudet.

– Tärkeää on myös se, että yritykset ja kaupungit kohtaavat. Vaikka projektin tulos ei olisikaan juuri se ydintuote, jota toivottiin, keskustelu on kuitenkin lähtenyt käyntiin ja yhteinen kehittämisen kohde voi löytyä sitä kautta.

Smart City Acceleratorin pilotissa kehitettiin muun muassa houkutuksia ostoskeskukseen, NFC-teknologiaa hyödyntävää mobiilipelaamista ja Tampere Ambassador -verkostoa. Pilotin tuloksia on esitelty tarkemmin Demolan verkkojulkaisussa.

Kaiken kaikkiaan pilotti osoitti tekijöilleen selvästi sen, että kaupungin työntekijöiden osallistaminen on keskeistä älykaupungin kehittämisessä. Visiosuunnittelijat piirtävät suuntaviivoja, mutta ideat menevät eteenpäin vasta, kun kehittämisessä ovat mukana myös älyratkaisujen käyttäjät. Opiskelijatiimien huomattiin olevan tässä hyvä linkki.

– Opiskelijoiden on helpompi lähestyä kaupungin työntekijöitä kuin yritysten edustajien, ja päästä kyselemään heiltä käytännön kysymyksiä; käyttäisitkö tätä, toimisiko tuo, olisiko tästä hyötyä.

Keväälle 2016 on valmisteilla Smart City Accelerator, joka on pilottiaan suurempi ja kansainvälisempi. Mukaan tulee useita kaupunkeja eri puolilta maailmaa ja jokaiseen kymmenkunta projektia. Opiskelijoitakin on siis mukana satoja. Laajemmalla pohjalla tehdään mahdolliseksi myös älykaupunkien yhteistyö.

– Projektien kautta kaupunkien keskinäinen keskustelu voi lähteä hyvin käytännönläheiseltä tasolta: mitä tehdään teillä, mitä meillä, mitkä ovat yhteiset kiinnostuksen kohteet… Ja koko ajan syntyy myös jotain konkreettista, älykkään kaupungin palveluja ja tuotteita, Eskola kertoo.

Samalla viedään kulttuurinmuutosta niin yrityksiin kuin kaupunkeihinkin. Kokeilemisen ei esimerkiksi tarvitse aina tarkoittaa sitä, että kehitetään idean ympärille mittava hanke, laitetaan siihen miljoonia rahaa ja sitten jännitetään, mitä tuleman pitää.

– Demola-mallissa kokeiluja voi tehdä matalalla riskillä ja nopeasti, ja jos tulos on timantti, yritys voi investoida siihen. Tosin malli on myös sellainen, että kertakokeilu ei välttämättä hyödytä paljoakaan, tarvitaan säännöllistä ja jatkuvaa yhteistyötä, jotta kullekin yritykselle sopivat Demola-toimintatavat ehtivät muotoutua.

Kaupungit ovat hyviä kehitysalustoja, koska ne hoitavat laajalti ihmisten arkielämään kuuluvia asioita. Oli kyse sitten liikenteestä, energiasta, terveydenhuollosta tai koulutuksesta, kaupungin organisaatiosta löytyy aiheesta tietoa, osaamista ja kehitysideoita. Älykkäässä kaupungissa tämä pääoma otetaan mahdollisimman hyvin käyttöön.

– Minulle yksi älykaupungin peruskulmakivistä ovat älykkäät kaupunkilaiset eli ihmiset, jotka haluavat parantaa kaupunkiaan ja siinä ohessa omaa elämänlaatuaan. Se, mitä meillä tässä kehitetään, on tukemassa ja antamassa ihmisille toimivaltaa ja -vapautta tehdä asioita, Eskola toteaa.