Digitointia vai digitalisoimista?

Keskustelu digitalisaatiosta alkoi kiihtyä valtionhallinnossa heti tämän vuosikymmenen alussa. Tietoyhteiskuntaohjelmat muuttuivat älystrategioiksi ja pian koko hallintoa poikkileikkaaviksi digitalisaatio- ja kokeiluhankkeiksi. Sama trendi on valunut kaupunkien ja kuntien keskusteluun, jossa välillä on mahdotonta tietää puhuvatko kaikki toimijat samasta asiasta.

Valtionhallinto on ollut keskustelussa eturintamassa, mutta ”digiloikan” hyötyjä on mahdoton arvioida. Rohkeat väittävät, että virastoissa ja valtionlaitoksissa on kyllä pitkälle digitoitu mitä digitoitavissa on, mutta säästöjen vaikutukset eivät ulotu strategiselle tasolle. Ongelmana on se, että keskitytään vanhoihin rakenteisiin ja organisaatioihin, ja loppujen lopuksi ei uudessakaan toiminnassa hyödynnetä täysimääräisesti teknologian suomia mahdollisuuksia.

Puhuttaessa siis tässä yhteydessä digitalisoimisesta, on käytännössä korvattu suoraan perinteisiä toimintatapoja digitaalisella menettelyllä - Digitoitu. Tällaisessa mallissa vanhat toimintatavat jäävät elämään organisaatioiden sisäisiin ja niiden välisiin kerroksiin ja digitalisoimisen täysimääräiset hyödyt jäävät lunastamatta. Mutta mitä jos lähdettäisiinkin asiakas, yritys tai kuntalainen edellä? Kaikissa julkisissa organisaatioissa keskityttäisiin ensisijaisesti siihen, kuinka palvelut voidaan tuottaa kaikkein helpoiten.

Tämä on helpommin sanottu kuin tehty. Mutta onnistuessamme voisimme päätyä tilanteeseen, jossa olemme saaneet luotua merkittävästi tehokkaampia prosesseja, ja myös palvelut olisivat asiakkaan näkökulmasta muotoiltuja. Tähän pyrimme myös Business Tampereessa. Esimerkiksi yrityskehityspalvelujen osalta kehitetään uusia, mutta myös uudistetaan vanhoja, digitaalisia palveluja kaupunkiseudun yrityksille - Yritykset edellä. Myös organisaation sisäisten prosessien tehostamiseen yrityspalvelukehityksen lisäksi antaa lisäpotkua tuleva tietosuojalaki.

Avainasemassa on julkisen sektorin koko henkilöstö itse. Kuten Tampereen kaupungin tietohallintojohtaja Jarkko Oksala kirjoitti Pirkanmaan liiton maakuntablogissa, että ”tärkeintä on järjestää motivoituneille asiantuntijoille aikaa toimintatapojen uudistamiseen”. Oksalan mukaan teknologian käyttöön liittyy aina joku meidän ihmisten toimintatapa. Tämä tarkoittaa sitä, että teknologian tehokas soveltaminen vaatii aina toimintatapojen uudistamista.

Miten siis voisimme uudistua tänään itse? Olemmeko analogisen tiedon digitoijia vai kokonaisvaltaisia prosessien ja toimintatapojen digitalisoijia? Me päätämme siitä.

Kati Velling, palveluvastaava

Kirjoittaja on työskennellyt aikaisemmin valtionhallinnossa tietoyhteiskunta- ja digitalisaatiokehityksen parissa. Tällä hetkellä kirjoittaja vastaa Business Tampereen yrityskehityspalveluista ja data-analytiikkayhteistyöstä.