Näin Norjassa: tuumaustalkoilla muutosurakkaan
3.9.2015
Meillä on rikas ja hyvinvoiva naapuri, Norja, jonka taloutta rokottaa öljyn ja kaasun hinnan alamäki. Öljy- ja kaasuteollisuudesta on jo irtisanottu yli 20 000 ihmistä, mutta apatiaan ei ole vaivuttu. Norja on pistänyt ison osan öljytuloistaan sukanvarteen, joten maalla on pelimerkkejä mennä eteenpäin. Norjassa päätettiin jämäkästi aloittaa rakennemuutos ja talouden reivaus uusiin suuntiin. Lillukanvarsiin ei ole kompastuttu.
Enemmän kauppaa ja kommunikaatiota
Olen ihmetellyt, miksi meillä on niin vähän kauppaa Norjan kanssa. Kaupan vähäisyyttä ei selitä se, että Norja ei ole EU-maa, eihän Venäjäkään ole. Kieliongelmatkaan eivät voi olla selityksenä, kauppahan käy monin verroin mukavammin Ruotsin kanssa. Logistiikkaa ei voi syyttää, jollain ilveellä muutkin sinne tavaransa ja palvelunsa kaupittelevat. Suurin syy on yksinkertaisesti se, että olemme jääneet tiedolliseen katveeseen. Tunnemme huonosti Norjan ja norjalaiset, he tuntevat huonosti suomalaiset. Ehkä olimme ylimielisiä puolin ja toisin – he öljyineen – me nokioinemme. Toisaalta, merkittävä osa Nokian nousun edellytyksistä, GSM, keksittiin Norjassa, Trondheimin teknis-luonnontieteellisessä yliopistossa NTNUssa. Maiden välisessä yhteistyössä on myös teknisiä esteitä, kuten arvonlisävero-ongelmat urakoitsijoilla.
Finpro ja Tredea suuntaavaan yhteistyössä Keski-Norjaan
Trondheim on Tampereen ystävyyskaupunki. Trondheim ja Tampere ovat suunnilleen samankokoisia yliopistokaupunkeja ja innovaatiokeskuksia. Finpro ja Tredea Oy ovat organisoimassa pitkän tähtäyksen yhteistyön virittämistä Keski-Norjaan menestyksekkään ja sinnikkään Oulu-Tromsø-esimerkin mukaisesti. Eri alueiden ja kotimaan toimijoiden keskinäisen yhteistyön merkitys korostuu näissä kansainvälisissä hankkeissa. Pikavoittoja on Norjassa tai muuallakaan turha hakea ja Norja-ylihinnoittelulla mennään metsään.
Ratkaisu tähän ongelmaan on vanha ja tosi: kovaa työtä, verkostoitumista sekä tarinoita siitä mitä tarjoamaa ja tarpeita Suomella ja Norjalla on puolin ja toisin. Molemmin suuntainen innovaatioyhteistyö ja investoinnit näkyvät aikanaan perinteisissä tuonti- ja vientitilastoissakin. Yhteistyöhankkeiden käynnistystä ei voida myöskään aloittaa pelkästään invest-in tai export-näkökulmasta. Naapurimaiden mahdollisuus on löytää partneruuksia.
Toukokuussa päätettiin, että norjalaisia lennätetään Tampereelle ja Alihankinta-messuille charter-lennolla 15. syyskuuta 2015. Tampereen Messut Oy järjestää puitteet ja Tredea ja kauppakamari etsivät vieraille ennakkoon kumppanit ja partnerit. Vieraat tulevat messujen avajaispäivänä. Ilmoittautuneita on jo parikymmentä ja lomilta palanneet vielä tuumivat osallistumista. Vierasjoukon pääosa on innovaatio- ja yliopistoyhteistyöasialla. Joukkoa vetää NTNUn Senior Adviser, juristi Morten Øien ja keskustelujen aiheena on yliopistojen innovaatiotuotosten kaupallistaminen ja liiketoimintamuodot. Norjalaisia kiinnostaa myös Nokian Bridge-ohjelman toteutus ja mallin soveltaminen öljy- ja kaasuteollisuuden irtisanomisten yhteydessä.
Yritysten edustajia emme ole saaneet heräämään siinä määrin kuin toivomme. Innovasjon Norge ja maan hallitus kannustavat yrityksiä kansainvälistymään, mutta vielä ei ole riittävää nälkää ja yrityksillä menee kohtalaisen hyvin. Norjalaisyritykset eivät tunne tarjoamaamme tai alihankintamessuja. Myös norjalaisia varoitetaan siitä, että muutos maailman taloudessa on ja tulee olemaan merkittävä. Innovasjon Norgen toimitusjohtaja Anita Krohn Traasethviestii voimakkaasti muutostarpeesta. Innovasjon Norge on Norjan hallituksen tärkein väline maan talouden ja innovaatiopolitiikan reivaamisessa uusille urille.
Trondheimin NTNU kasvaa maan suurimmaksi yliopistoksi
Trondheim on Norjan innovaatiokeskus. VTT:tä vastaavalla Sintefillä on vahva asema alueella. Statoil on perustanut sinne myös oman tutkimuskeskuksen. StOlav Hospital on iso yliopistosairaalakampus, jossa sijaitsee myös Trondheimin Kavli-insituutti. Kavlia johtaa tuore nobelistipariskunta Maj-Brittja Edvard Moser.
Trondheimin NTNU-yliopistoon yhdistyy kolme korkeakoulua ja siten siitä tulee maan suurin yliopisto.
Suomalais-norjalaiseen yhteistyöhön on paljon mahdollisuuksia. Moni suomalainen työskentelee jo nyt merkittävissä tehtävissä NTNUssa.
Drømmeløftet – Dream Commitment -prosessi – tuumaustalkoot
Viime marraskuussa Norjassa käynnistettiin Innovasjon Norgen toimitusjohtajan Anita Krohn Traasethin toimesta Drømmeløftet – Dream Commitment -prosessi. Tavoitteena on, että kaikki kynnelle kykenevät yritykset ja yhteisöt pohtisivat ja esittäisivät ratkaisuja siihen, miten Norjan taloutta ja elämää reivataan öljyn ja kaasun jälkeen. Innovaatiot, uudet businessmahdollisuudet ja muutos – öljyteollisuuden toiminnan tehostaminen – ovat avainsanoja tulevaan. Norjan hallitus esittää 100 miljoonan kruunun (yli 10 milj. euron) lisärahaa kasvuyrityksiin alueilla, joissa eniten kärsitään öljyteollisuuden pulmista. Asialla olivat Norjan vahvat ja tärkeät naiset, finanssiministeri Liv Jensen, elinkeinoministeri Monica Mæland sekä toimitusjohtaja Anita Krohn Traaseth.
Rakenneuudistuksen pohjaksi määriteltiin kuusi suositusta:
1) Priorisoidaan ja investoidaan aloille, joilla on jo vahvaa osaamista.
2) Kehitetään suuryrityksiä, luodaan ja kannustetaan pienyrityksiä kasvuun.
3) Julkisen sektorin innovaatiot ja sopeutus.
4) Julkisia rahoitusprosesseja yksinkertaistetaan ja painopiste on aidossa markkinakysynnässä.’
5) Kaikki työvoimaresurssit saatetaan tehokkaaseen käyttöön.
6) Kannustetaan niin poliitikot kuin yritysjohtajatkin rohkeaan päätöksentekoon.
Nuo kaikki ovat meillekin tuttuja. Innovasjon Norgella on avainrooli toteutusten läpiviennissä. Suomalaiset ovat tervetulleita Norjan tuumaustalkoisiin. Toivon mukaan saamme tuliaisiksi positiivisen mielialan ja halun sekä rohkeuden nähdä mahdollisuuksia. Viestiä Tampereelle tuo Innovasjon Norgen toimitusjohtajan strateginen neuvonantaja Per Koch.
Olisiko aika jo kuunnella kentän ääntä? Olisiko tavatonta järjestää systemaattiset tuumaustalkoot yrityksissä ja yhteisöissä korporaatioiden yhteistyönä? Hyvinvointiyhteiskunnan tehtävä on ollut huolehtia heikompiosaisista ja mahdollistaa hyvinvoinnin tasaisempi jakautuminen pohjautuen kulloinkin niihin resursseihin ja arvoihin, mitä päätöksenteon perustana on ollut. Olisiko syytä jalkauttaa tuumaustalkoot myös näihin yhteiskunnan yhteisöihin – työttömiin, eläkeläisiin, lapsiin, nuoriin?
Maailma on mahdollisuuksia täynnä aivan kotinurkilla ja kauempana!
Julkaistu 28.8.2015 Alihankintakolumnissa