#Mikä

Innovaatioseteli tarjoaa mahdollisuuden uusiin avauksiin – kehitykseen, kasvuun ja kansainvälistymiseen. Sähköisessä innovaatiosetelijärjestelmässä yritys voi valita taklaustukea esimerkiksi omien digipalveluiden kehittämiseen. Tuki maksetaan suoraan järjestelmässä olevalle palveluntuottajayritykselle.

Business Tampereen koordinoima digitaalinen innovaatiosetelijärjestelmä aukesi vuonna 2016. Kaksi vuotta kestäneen pilottihankkeen tarkoitus oli madaltaa yritysten kynnystä käyttää innovaatio-, kansainvälistymis- ja kasvupalveluja sekä nopeuttaa että helpottaa niiden käyttöönottoa. Jaossa oli kokonaisuudessaan 995 000 euroa. Tästä 754 500 euroa oli Pirkanmaan Liiton myöntämää hankerahoitusta ja loput Tampereen kaupungin myöntämää lisärahoitusta.

Innovaatiosetelijärjestelmän muodostavat 1) seteliä hakevat yritykset, 2) palveluja tarjoavat yritykset, 3) järjestelmän hallinnoija ja 4) rahoittajat.

Tarkastellaan tilannetta ensin hallinnoijan ja palveluntuottajan näkökulmasta.

Palveluhaku käynnistää prosessin

Innovaatiosetelijärjestelmä tarvitsee toimiakseen hyviä yrityspalveluja. Hallinnoija siis ensi töikseen käynnistää palveluhaun ja kohdistaa tiedotuksen alueensa palveluntuottajiin, jotka voivat olla yrityksiä, korkeakouluja tai tutkimuslaitoksia, jotka täyttävät tilaajavastuun kriteerit.

Palveluntuottajat hakevat mukaan hallinnoijan ohjeen mukaisesti ja rekisteröityvät järjestelmään. He esittelevät tarjontansa järjestelmässä tuotekorteissa setelien arvoja vastaavina kokonaisuuksina. Tämä voi vaatia yrityksiltä palvelujen muokkaamista, tuotteistamista ja jopa uusien palvelujen luomista.

Hallinnoija hyväksyy kaikki järjestelmään lähetetyt tuotekortit eli innovaatiosetelipalvelut.

Yritys ostaa setelillä osaamista tai tietoa

Seuraavaksi alkaa itse innovaatiosetelihaku, joka kohdistuu tuotekorttien palveluihin.

Kun yritys on päättänyt, että se
haluaa hakea innovaatioseteliä, se kirjautuu järjestelmän hallinnoijan digitaaliseen setelijärjestelmään. Siellä yritys voi tutkia ja vertailla erilaisia palveluvaihtoehtoja yhtä helposti kuin Ikean kuvastoa. Kun sopiva palvelu löytyy, yrittäjä tekee sähköisen hakemuksen tietynsuuruisesta setelistä järjestelmän hallinnoijalle.

Tampereen kaupunkiseudun pilotissa seteleitä myönnettiin kuudessa eri suuruusluokassa: 500, 1 000, 2 000, 3 000, 4 000 ja 5 000 euroa. Hakukierroksia oli vuodessa neljä.

Ennen setelin myöntämistä hallinnoija tarkastaa, että tuen saamisen ehdot täyttyvät. Tampereen kaupunkiseudun tapauksessa perusehtoja oli kaksi: 1) innovaatiosetelillä hankittavan palvelun tuli olla yritykselle merkittävä avaus uuteen, eli sen tuli tukea yrityksen kasvua, kansainvälistymistä tai digitalisaatiokehitystä, 2) setelin sai, jos sillä kehitettiin älykästä liikkumista, hyvinvointia, teollisuuden uudistumista, teollista internetiä tai älykkään kaupungin kehittämiseen tarjottavia ratkaisuja. Kahdelle viimeisille hakukierrokselle lisättiin vielä kolmas ehto: setelin hakijayrityksellä tuli olla kotipaikka tai vähintään toimipiste Tampereen kaupunkiseudulla.

Kun seteli on myönnetty, yritys saa vahvistuksen siitä, että seteli on käytettävissä. Tämän jälkeen yritys ja valitsemansa palveluntuottaja tapaavat ja voivat sopia itse palvelun toteutustavasta – eli miten maaliin päästään parhaalla mahdollisella tavalla.

Setelin käyttöaika vuonna 2017 oli kolme kuukautta sen myöntämisestä. Kyse on yritystuesta, eikä sitä tarvitse maksaa takaisin. Tampereen toimintamallissa ei sovellettu yrityksen omavastuuosuutta, mutta sen mukaan ottaminen on mahdollista. Sen sijaan Tampereella setelinhakija maksoi ALV:n, joka on yrityksen verotuksessa vähennettävää.

Mitä innovaatiosetelihankkeet käytännössä ovat?

Innovaatiosetelillä on mahdollisuus saada ja tarjota monenlaisia palveluita. Muodostuva palvelukatalogi riippuu myös hallinnoijan asettamista ehdoista – mitä aloja halutaan kehittää ja viedä eteenpäin omalla alueella?

Tampereen innovaatiosetelihankkeista kolmasosa liittyi palveluiden kehittämiseen ja palvelumuotoiluun – ne olivat monen kohdalla selkeä alkusysäys uudelle. Setelillä tehtiin paljon myös teknistä kehittämistä ja testausta, markkina- ja asiakasselvityksiä sekä liiketoiminnan digitalisointiin liittyvää kehittämistä. Noin joka kymmenes setelihanke sivusi IPR-selvityksiä ja juridisia kysymyksiä, media- ja viestintästrategiaa tai rahoitusta.

Innovaatiosetelin avulla yritys kehitti itselleen mm. tuotteen tai palvelun (50 %), sai uusia kontakteja, yhteistyökumppaneita tai asiakkaita (30 %) ja apua kansainvälistymiseen (24 %).

Hankkeet ovat monessa yrityksessä poikineet myös jatkohankkeita. Kolmannes Tampereen innovaatiosetelin vaikuttavuuskyselyn vastaajista ilmoitti jatkokehityshankkeen olevan jo käynnissä ja lähes puolet sen olevan suunnitteluvaiheessa. Vain 14 % ilmoitti setelihankkeen vastanneen kertaluontoiseen tarpeeseen. Lisää vaikuttavuuskyselyn tuloksista löydät viimeisestä luvusta.

Palveluntuottaja myy osaamistaan verkossa

Seteliä hakeva yritys ja palveluntuottaja kohtaavat digitaalisella alustalla. Kun yritys on löytänyt sopivan palvelun eli tuotekortin ja saa setelin, alkaa yrityksen ja palveluntuottajan yhteistyö. Alusta mahdollistaa oman palvelun markkinoinnin ja kommunikoinnin.

Kun homma on viety maaliin, kuittaa setelin saanut yritys järjestelmään työn tehdyksi ja tekee lyhyen raportin. Kuittaus aktivoi maksun palveluntuottajalle.

Katso innovaatiosetelijärjestelmän koko toimintamallikuvaus ja roolit s. .

Innovaatioseteliä pilotoitiin Tampereen kaupunkiseudulla yhdessä paikallisten yritysten kanssa. Mukana oli yhteensä yli 200 palveluntuottajaa ja yli 400 tuotekorttia, joista 93:n kohdistui hakuja. Seteliä pystyi hakemaan useassa erässä eri palvelutarjoajien kesken.

Innovaatiosetelijärjestelmä on...

• Digitaalinen alusta, jolla operoivat hallinnoija (kunta, kaupunki), yritykset ja palvelutuottajat
• Kohdistettu alueesi yrityksille, organisaatioille ja oppilaitoksille
• Toimintamalli, joka pyrkii edistämään yhteistyötä myös innovaatiohankkeiden jälkeen
• Matchmaking-työkalu, joka yhdistää setelihakijat ja palveluntarjoajat
• Uusi, kevyt työkalu kasvupalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen sekä elinkeinostrategisten tavoitteiden tukemiseen

Taktiikkakorneri: Kaksi tapaa jakaa setelit

Setelit on mahdollista jakaa ketterästi – viranomaisarviointia minimoiden – kahdella eri tavalla. Tampereen pilotin ensimmäisellä hakukierroksella seteleitä myönnettiin hakujärjestyksessä. Toisella kierroksella nopeus ei ollut valttia, vaan setelinsaajat arvottiin. Arvontamallia on palvelusetelihauissa käytetty esimerkiksi Iso Britanniassa ja Hollannissa.