Särkänniemen nopea kokeilu testasi drooneja tapahtumaturvallisuuden edistämisessä

Tapahtumaturvallisuus on noussut yhdeksi kiinnostavimmista käyttökohteista, kun paikalliset toimijat ovat pohtineet, miten drooneja voisi tulevaisuudessa hyödyntää. Särkänniemessä toteutettiin loppukesällä 2022 nopea kokeilu, jossa Instan droonien avulla tehtiin kiinnostavia havaintoja miehittämättömien ilma-alusten käytöstä huvipuistossa.

Nopean kokeilun aloitus osui elokuun 2022 alkuun, ja Suomen ulkotiloissa pidettävät tapahtumat loppuvat suurimmalta osin elokuun lopulla. Kokeilussa tarvittiin siis kirjaimellisesti nopeaa toimintaa, jotta sopiva, Tampereen alueella järjestettävä tapahtuma onnistuttiin löytämään.

Särkänniemi valikoitui kokeilukohteeksi muun muassa siksi, että huvipuiston ympärillä on runsaasti järvialuetta. Droonien lennättäminen kaupunkiympäristössä on tarkoin säänneltyä ja sikäli hankala järjestää pikaisessa aikataulussa, mutta järven yllä lentäminen on helpommin toteutettavissa. 

Särkänniemi kiinnostui kokeilusta, vaikka siellä on myös ongelmallisia kokemuksia drooneista. Huvipuiston laitteet, lentävät laitteet ja ihmisjoukot eivät välttämättä ole kovin hyvä yhtälö, jos lennätyksessä sattuu jokin virhe.

– Toisinaan Särkänniemen alueella on lennätetty droonia ilman meidän lupaamme, ja se aiheuttaa meillä tiettyjä toimenpiteitä. Mutta kun keskustelimme Instan kanssa, heidän ammattimainen otteensa avasi kyllä portit kokeilulle – erinomaisella lopputuloksella, sanoo Särkänniemen kenttäpäällikkö Miikka Nenonen. 

– Särkänniemi lähti nopeasti mukaan yhteistyöhön. He ovat muutenkin avoimia ja kiinnostuneita kokeilemaan teknologian mahdollisuuksia ja edistämään siten tapahtumaturvallisuutta, kiittää turvallisuuden asiakkuusvastaava Petri Koskinen Business Tampereesta.

Digitalisaatio kiinnostaa Särkänniemessä

Nenonen kertoo, että Särkänniemi pyrkii kartoittamaan jatkuvasti digitalisaation mahdollisia hyötyjä sekä operatiiviselle että liiketoiminnalle. Yksi viime aikojen tärkeistä kehityskohteista on ollut esimerkiksi Särkänniemen lippujärjestelmä ja toisaalta koko ajan kehittyvän turvatekniikan hyödyntäminen. 

– Alueen valvonta perustuu sekä henkilöihin että tekniikkaan ja niiden yhdistelemiseen. Meillä on kattava kameravalvonta ja valvomo ohjaa henkilökuntaa sinne, missä sitä tarvitaan, Nenonen kuvaa.

Särkänniemi on panostanut vahvasti kameravalvontaan, koska se on alueena laaja, maastoltaan kumpuileva ja katvepaikkojakin löytyy.

Särkänniemessä järjestettiin elokuussa 2022 kaksi tapahtumaa, jotka valikoituivat nopean kokeilun kohteiksi. Ensimmäiseksi vietettiin Ilves-päivää, joka kokosi Ilveksen juniorit, heidän vanhempansa ja toimihenkilöt teemapäivän viettoon.  

Loppukuusta järjestettiin Särkänniemi Soi -konsertti, joka toi iltapainotteisena K-18 tilaisuutena alueelle aikuisempaa yleisöä. 

Ilves-päivässä valvottiin liikennettä

Insta teki Ilves-päivän aamuna, ennen Särkänniemen aukeamista aluekartoituksen, jossa kuvattiin miehittämättömällä ilma-aluksella ortokuvat huvipuistosta ja muodostettiin niistä pohjakartta. Se tuotiin Insta Blue Aware (IBA) -tilannekuvajärjestelmään.

– Näin saatiin tarkka ja ajantasainen kartta valvontakäyttöön. Siitä voitiin esimerkiksi todeta, mitä kohtaa lennossa oleva ilma-alus kulloinkin katsoo, kertoo miehittämättömästä ilmailusta vastaava kehityspäällikkö Ari Nissinen. 

Samalla tehtiin lennätyksen turvallisuusarvioinnit ja valittiin kauko-ohjauspaikat sekä perehdytettiin Särkänniemen edustaja IBA-järjestelmän käyttöön.

Ilves-päivän tavoitteiksi oli asetettu erityisesti saapuvan liikenteen havainnointi, sillä tiedossa oli, että monet asiakkaat tulevat tapahtumaan perhekunnittain omilla autoillaan. Havainnot liikenteen sujuvuudesta muun liikenteen ja tietöiden joukossa kiinnostivat.

– Halusimme tietää, millä tavoin ison porukan samanaikainen saapuminen ruuhkauttaa lähialuetta, jonne meidän silmämme eivät ulotu. Droonilla pystyi havainnoimaan kuinka saapuminen Särkänniemeen käytännössä sujui, Nenonen sanoo.

– Aloitimme Santalahden alueelta ja kuvasimme Paasikiventietä ja Paasikivenkatua. Teimme myös jossain vaiheessa säätiedusteluja, koska näimme ilmasta käsin hyvin ukkossolujen liikkeitä Tampereen alueella, Nissinen kertoo.

Ilves-päivän sää oli synkkä: rajuja ukkos- ja sadekuuroja. Kevyillä droonijärjestelmillä lentämistä jouduttiinkin rytmittämään sään mukaan. Sade myös vähensi jonkin verran odotettua kävijämäärää.

Ilves-päivän yleisövirtoja havainnoitiin droonilla

Särkänniemi halusi yleisen tason tietoa myös yleisön liikehdinnästä alueella. Niinpä yleisön saavuttua Insta siirtyi kuvaamaan yleisövirtojen liikkumista.

– Drooni, jota voitiin säädösten mukaan käyttää tässä ympäristössä, mahdollisti hyvin ihmisjoukon liikkeiden tarkastelun vesialueen päältä. Yksittäisiä ihmisiä ei ollut mahdollista tunnistaa, eikä se ollut tavoitteenakaan, Nissinen sanoo.

Instan väki kuunteli koko kokeilun ajan Särkänniemen turvaorganisaation radioliikennettä. Droonin lähtöviiveeksi todettiin 1–2 minuuttia, eli jos valvomo halusi jostain tilanteesta kuvaa, kopteri saatiin ilmaan tässä ajassa.  Tästä olisi hyötyä esimerkiksi onnettomuudessa. (Ilves-päivässä ei sattunut onnettomuuksia.)

– Ylhäältä tuotettu tilannekuva täydensi kiinteän kamerajärjestelmän tuottamaa tilannekuvaa, ja se olisi omiaan parantamaan valvomon tilannetietoisuutta, Nissinen sanoo.

Ilves-päivässä lennettiin 15 lentoa, joista neljä oli kartoituslentoja ja loput valvonnallisia. Lentoaikaa kertyi yhteensä kolmisen tuntia.

Särkänniemi Soi -tapahtumassa keskityttiin kameravalvonnan tukemiseen

Särkänniemi Soi -konsertissa esiintymislavalle nousivat Haloo Helsinki! ja The Rasmus. Tapahtumalipulla pääsi myös kaikkiin avoinna oleviin laitteisiin. Konsertissa oli alkoholitarjoilua, joten mahdollisten järjestyshäiriöiden tarkkaileminen oli yksi kokeilun tavoitteista.

Lisäksi haluttiin seurata yleisön saapumista ja turvatarkastuspisteen toimintaa droonin näkövinkkelistä, suorittaa yleistä liikkumisen seurantaa ja mahdollisten riskipaikkojen tarkkailua. Myös se kiinnosti, miten mahdolliset avuntarvitsijat erottuisivat droonin avulla. Konsertin päätyttyä tarkkailtiin liikennettä. 

– Yksi keskeinen kiinnostuksen kohde oli, mitä havaintoja droonilla voidaan tehdä yleisön poistumisesta konsertin jälkeen iltahämärässä huvipuistossa. Järjestyksenvalvojat käyvät alueen läpi, mutta voisiko heidän työtään avustaa droonilla, Nissinen kertoo.

Droonijärjestelmän lämpökameralla saatiin seurattua esimerkiksi niitä pieniä ihmisryhmiä, jotka liikkuivat puiston reuna-alueilla laitteiden jo sulkeuduttua. Sen jälkeen valvomo lähetti järjestyksenvalvojan paikalle katsomaan, millä asioilla ”eksyneet lampaat” liikkuivat.

– Vaikka meillä Särkänniemessä on hyvä kamerajärjestelmä, on mielenkiintoista saada kuvaa eri vinkkelistä. Myös droonin liikuteltavuus ja ohjaaminen tiettyyn pisteeseen toimi yllättävänkin sujuvasti, sanoo Nenonen. 

Paikannusruudukon ansiosta Särkänniemen valvomo saattoi esittää toiveita mistä tahansa alueella olevasta kohteesta, ja Insta pystyi siirtämään droonin katsomaan kyseistä ruutua.

Särkänniemi Soi -konsertissa lennettiin 15 lentoa: 10 pienemmällä järjestelmällä valoisaan aikaan ja 5 hieman isommalla järjestelmällä, jossa oli lämpökamera. Kokonaislentoaika oli 5 tuntia.

Lue juttu: Mitä päätelmiä Särkänniemen nopeasta kokeilusta tehtiin?

Hanke: Automaattisen moniasiakasdrone-palvelun mahdollistamat uudet liiketoimintamuodot 1.1.2022–31.10.2023, toteutetaan Pirkanmaan liiton AKKE-rahoituksella.

Teksti: Päivi Stenroos