Kestävä liikkuminen Tampereella: fiksua kaupunkisuunnittelua ja uusia innovaatioita

Tampere on vuoteen 2030 mennessä noin 300 000 asukkaan viihtyisä ja elävä kaupunki, jossa huolehditaan hiilineutraaliudesta sekä älykkäästä ja kestävästä liikenteestä. Näin toteaa Tampereen kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma. 

Tampere on myös kaupunkikehityksen edelläkävijä. Yksi Tampereen vahvuuksista ovat seudun yritykset, jotka kehittävät muun muassa juuri kestävään liikkumiseen liittyviä innovaatiota. Tässä artikkelissa esitellään kaksi yritystä: IGL-Technologies ja InnoTrafik. 

IGL-Technologiesin johtoajatuksena on kehittää fiksuja ratkaisuja pysäköintiin ja sähköautojen lataukseen. Yritys pyrkii tuomaan loppukäyttäjille kohtuuhintaisia palveluita, luomaan kiinteistöille säästömahdollisuuksia ja ottamaan huomioon tulevaisuuden tarpeet sähköverkkojen käytössä. IGL-Technologies digitalisoi, automatisoi ja tekee ohjelmistokehitystä. Päätuotteet ovat eParking ja eTolppa.

InnoTrafik Oy kehittää ja valmistaa älykkäitä liikenneturvallisuusratkaisuja teollisuudelle ja liikennealan toimijoille. Teollisuuden haasteena ovat tilat, joissa liikkuu sekä koneita että ihmisiä, ja vastaavia haasteita tuottavat yleisessä liikenteessä esimerkiksi autojen ja jalankulkijoiden kohtaamiset. InnoTrafikin päätuotteet ovat Cyclope-törmäyksenvaroitusjärjestelmä ja Välkky-tehostemerkkikapseli. 

Fossiilisista uusiutuvaan energiaan ja lihasvoimaan

Yksi keskeinen muutoksen suunta kestävän liikkumisen suunnitelmassa on bensiinillä ja dieselillä kuljettavien kilometrien vähentäminen. Sillä on vaikutusta niin hiilipäästöihin kuin terveyshaittoja aiheuttaviin pakokaasupäästöihin. IGL-Technologies on kehittänyt ratkaisujaan juuri kestävämmän liikkumisen edistämiseksi.

– Meidän perustuotteemme nojaa siihen, että sähköautojen latauspuoli saadaan edullisesti kaikkien ulottuville. Esimerkiksi Pirkan Opiskelija-asunnot (POAS) on ollut meidän asiakkaamme vuodesta 2016, joten tamperelaisilla opiskelijoilla on ollut siitä saakka latausmahdollisuus kaikilla POASin autopaikoilla, kertoo IGL-Technologies Oy:n myyntijohtaja Teemu Marku. 

Kun varma latauspaikka on tiedossa, kynnys sähköauton hankintaan on matalampi. Tätäkin enemmän päästöjä ja liikkumista ohjaavat kestävämpään suuntaan IGL-Technologiesin pysäköintituotteet. Ne tehostavat pysäköintialueiden ja parkkihallien käyttöä, joten uutta pysäköinti-infraa tarvitaan vähemmän. Rakentamatta jättäminen on merkittävä ympäristökuormituksen vähentäjä.

– Meidän eParking-järjestelmämme kautta vuokrataan esimerkiksi Tamkin pysäköintialuetta kesäisin läheisen siirtolapuutarhan käyttäjille. Tampereen korkeakouluyhteisön henkilöstöllä taas on mahdollisuus pysäköidä myös päiväluvalla ja säästää rahaa aina, kun oma auto on mahdollista jättää kotiin, Marku kertoo.

Raitiotie kestävyyden edistäjänä

Raitiotie on Tampereen merkittävin yksittäinen hanke joukkoliikennejärjestelmän kehittämisessä. Se vähentää liikenteessä kuluvaa energiaa ja käyttää öljyn sijasta sähköä. Lisäksi raitiotie ohjaa kestävään ja tiivistyvään maankäyttöön. Kestävän kaupunkiliikenteen suunnitelma asettaa tavoitteeksi, että vuonna 2030 Tampereella tehdään joka viides matka joukkoliikennettä käyttäen.

InnoTrafik teki kesällä 2021 lyhyen kokeilun, jossa testattiin tapoja parantaa raitiotien turvallisuutta. Muutamille raitiotien ylityspaikoille tuotiin varoitusmerkki, jota vielä korostettiin vilkkuvalla valolla, InnoTrafikin sanoin ”keltavälkyllä”, aina kun ratikka oli tulossa. Liikennemerkin sisällä oli lisäksi kaiutin, joka antoi äänivaroituksen lähestyvästä vaunusta, ja älypuhelintuki jota hyödynnettiin pistekirjoitusnäytön kautta viestimiseen.

– Liikenteessä kuljetaan usein naama kiinni kännykässä, joten kokeilimme uudenlaisia tapoja herätellä kulkijoiden huomiota ja varoittaa vaarasta. Se lisää esteetöntä ja saavutettavaa palvelua, sanoo InnoTrafikin teknologiajohtaja Ilkka Pirttimaa.

Arviolta 10 000–35 000 tamperelaisella on pysyviä liikkumista hankaloittavia rajoitteita. Heille esteetön ympäristö on välttämätön, ja toisaalta esteettömyydestä hyötyvät jossain elämänsä vaiheessa kaikki ihmiset.

Kestävyys vaatii turvallisuutta

Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma painottaa turvallisuutta. Lasten, vanhusten ja muiden suojaamattomien kulkijoiden liikkumistarpeiden tulisi olla liikennesuunnittelun keskeinen lähtökohta. Tähän tarpeeseen vastaa muun muassa InnoTrafikin tunnetuin tuote, suojatien tehostemerkki Välkky.

Kun Välkky havaitsee suojatielle tulevan jalankulkijan, pyöräilijän tai vaikkapa potkulautailijan, se viestittää siitä lähestyvälle autoilijalle varoitusvaloilla. Näin voidaan välttää suojatieonnettomuuksia, joita tapahtuu aivan tarpeettoman paljon – paitsi Suomessa, myös monessa muussa maassa.

– Me täällä InnoTrafikilla katsomme maailmaa koko ajan siltä kantilta, mitä voisi tehdä paremmin ja uudella tavalla. Se ajaa tekemään keksintöjä, Pirttimaa kertoo. 

Tamperelaisten tekemistä matkoista suuri osa (67 %) on lyhyitä, alle viiden kilometrin pituisia. Ne olisi mahdollista tehdä entistä useammin kestävästi.

Kaupunkisuunnittelulla voidaan vaikuttaa merkittävästi liikkumistapojen valintaan. Kun asunnot, työpaikat ja palvelut sijaitsevat käveltävien ja pyöräiltävien matkojen päässä toisistaan tai hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä, tarve oman auton käyttöön vähenee.  

Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma painottaa, että ilman autoa liikkumisen tulee onnistua kohtuullisella vaivalla, kohtuullisessa ajassa ja kohtuullisin kustannuksin.

Tulevaisuudessa kantaverkkotason kuormanhallintaa

Kuormanhallinta on keskeinen osa latausjärjestelmiä. Jo nykyään kuormanhallinta mahdollistaa esimerkiksi yksittäisen käyttäjän tai pistokkeen tehorajat.

– Myös ajoneuvojen ekolämmitys on mahdollista. Tällöin järjestelmä antaa lämmityssähköä ulkolämpötilan mukaan, eivätkä autot lämpene oletusarvoisesti kahta tuntia, jos vähempi riittää, kertoo IGL-Technologiesin Marku.

Kuormanhallinnassa voidaan ottaa huomioon kaikki alueen tolpat ja liittää seurantaan mukaan myös koko kiinteistön sähkönkulutus. Tällöin kuormanhallinta auttaa pienentämään kulutushuippuja, mikä voi merkitä tuntuviakin säästöjä sähkölaskussa.

Tulevaisuudessa kuormanhallintaa tehdään valtakunnan verkon tasolla, mikä helpottaa uusiutuvien energialähteiden käyttämistä. IGL-Technologiesin Teemu Marku arvelee, että tämä voisi olla todellisuutta jo parin, kolmen vuoden kuluttua. Tekniikka on jo olemassa ja IGL-Technologiesilla on valmius tehdä säätöä. Näin se toimisi:

– Jos meille tulee Fingridiltä esimerkiksi signaali, että Lapissa alkaa tuulla, me puolestamme annamme järjestelmissämme oleville autoille luvan ladata sähköä nopeammin. Jos taas tulee tieto poikkeuksellisesta kulutustarpeen noususta, meillä voidaan jarruttaa autojen latausta hetkeksi, Marku kertoo.

Kuormanhallinnan vaikutus perustuu siihen, että järjestelmässä on tuhansittain autoja, joiden latausnopeutta voidaan tarpeen mukaan säätää. 

– IGL-Technologies on edelläkävijä näissä asioissa, ja olemmekin erittäin tuotekehitysvetoinen yritys. Yli puolet työntekijöistämme on ohjelmoijia ja tuotekehittäjiä, Marku sanoo.

Kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelma (pdf)

Teksti: Päivi Stenroos