Elinkeinostrategia – Tulevaisuuden muutostekijät

[ssba-buttons]

Tulevaisuuden muutostekijät ja nykytila-analyysi

Tampereen kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan kannalta merkittäviä tulevaisuuden muutostekijöitä tunnistettiin mm. ryhmähaastatteluissa ja dokumenttianalyysissä ja niiden sisältöä käsiteltiin myös visiotyöpajassa (ks. kuva 2).

Figure 2. Vision workshop – discussion on the current state — *Kuva 2. Visiotyöpaja – keskustelua nykytilasta. Kuvitus: Linda Saukko-Rauta, RedanRedan Oy.*

Esille nousivat mm. seuraavat muutostekijät, joiden merkitystä elinkeinostrategian kannalta haluttiin korostaa:

Kaupungistuminen
Tampereen seudun kasvu, nuoriin painottuva ikärakenne
Aluekehitys ja sisäinen muuttoliike, tiivistyvä kaupunkirakenne, keskustoiden kasvu, asumisen ja työn sijoittuminen samoille alueille, alueiden eriarvoistuminen
Kansainvälistyminen
Tampereen merkittävät fyysisen ja digitaalisen infran hankkeet – mm. Tampereen Ratikka, Sulkavuori, Tarastenjärvi, Hiedanranta, Kansi ja Areena
Uuden yliopistoyhteisön rakentuminen
Toimialamurros – osa toimialoista hiipuu, uusia kasvualoja ja uudenlaisia työpaikkoja syntyy
Digitalisaatio, big data ja avoin data
Työn ja oppimisen murros, työelämän kyvykkyyksien muuttuminen, elinikäinen oppiminen
Liiketoimintamallien uudistuminen, mm. joukkoistamisen mahdollisuudet, alusta- ja jakamistalouteen perustuvat uudet liiketoimintamallit
Yksinyrittäjyyden lisääntyminen ja siihen liittyvien tarpeiden korostuminen, mm. yhteisölliset työtilat
Globalisaatio ja maailmanmarkkinoiden tulevat muutokset vaikuttavat myös Tampereen seudun elinkeinoelämään, etenkin teollisuudessa
Monimuotoistuva turvallisuusympäristö, turvallisuusriskien juurisyyt: työttömyys, syrjäytyminen, huumeongelma; kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tärkeyden korostuminen
Ilmastonmuutos, kestävyyskriisi, ympäristövastuullisuuden korostuminen

Tampereen kaupunkiseutu on kansallisesta näkökulmasta yksi harvoista kasvavista kaupunkiseuduista. Kasvu on osoitus Tampereen kaupungin ja ympäristökuntien vetovoimasta. Opiskelijakaupungin haasteena on kuitenkin vahvistaa pitovoimaa ja sitouttaa valmistuneet opiskelijat kaupunkiseutuun työntekijöinä, yrittäjinä ja asukkaina. Nuoriin painottuva ikärakenne on kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan ja uudistumiskyvyn kannalta merkittävä voimavara. Uuden yliopistoyhteisön rakentuminen tarjoaa mahdollisuuksia uudistaa ja tiivistää yritysyhteistyötä sekä vahvistaa kansainvälisesti kilpailukykyisiä osaamiskärkiä kehittämällä tutkimusta ja osaamista.

Kaupunkiseudun merkittävät fyysisen ja digitaalisen infran hankkeet ovat panostuksia kasvavaan kaupunkiseutuun. Niiden alueellisten vaikutusten täysimääräinen hyödyntäminen on myös elinkeinoelämän kannalta tärkeää. Saavutettavuuden parantaminen seudullisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti on elinkeinotoiminnan kilpailukyvyn ylläpitämisen kannalta keskeistä; tähän liittyvät mm. tunnin junayhteyden edistäminen ja lentoyhteyksien kehittäminen.

Kaupunkiseudun kilpailukyvyn edistäminen edellyttää monipuolista elinkeinorakennetta, joka ei ole riippuvainen maailmanmarkkinoiden muutoksista tai yhden alan rakennemuutoksesta. Toimialamurroksessa osa aloista hiipuu ja uusia syntyy. Myös työ ja oppiminen ovat murroksessa, mikä korostaa liiketoiminnan uudistumisen ja elinikäisen oppimisen tarvetta. Digitalisaatio mahdollistaa uudenlaiset liiketoimintamallit ja yritysrakenteet. Automatisaatio, robotiikka ja tekoäly tarjoavat mahdollisuuden mm. käyttää ihmisten osaamista tuloksellisemmin hyödyksi ja tehostaa toimintaa.

Turvallisuusympäristön monimuotoistuminen korostaa hyvinvoinnin ja osallisuuden merkitystä. Toimijoiden tulee tehdä tiivistä yhteistyötä sekä juurisyiden korjaamisessa että kaupunkilaisten turvallisuuteen vaikuttavissa ratkaisuissa. Kestävän kehittämisen tarpeisiin vastaaminen on ilmastomyönteisempien ratkaisujen tekemistä kaupungissa ja liiketoiminnassa; se on kiertotalouden keskittymien ja ilmastofiksun arjen ekosysteemien tukemista – ja lisäksi se on pyrkimistä ihmisten hyvinvoinnin kannalta kokonaisvaltaisesti parempaan tulevaisuuteen.

Tampereen kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan visio ”Uudistumiskyvyltään ylivoimainen – kestävästi kasvava” avaa näkökulman kolmeen toisiinsa kytkeytyvään asiakokonaisuuteen:

liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemien kehittäminen,
moninaisuuden ja erikoistumisen suhde, sekä
alueelliset kyvykkyydet.

Liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemien kehittäminen merkitsee sitä, että taloudellisen ja innovaatiotoiminnan uudenlaisen organisoitumisen muodot tunnistetaan ja niitä tuetaan. ”Ekosysteemi” on käsitteellisesti haasteellinen, mutta nostaa väistämättä esille sen, miten tärkeä merkitys eri toimijoiden suhteilla on sekä liiketoiminnassa että innovaatiotoiminnassa. Ekosysteemeitä leimaavat toimijoiden toisiaan täydentävät osaamiset ja muut resurssit sekä niiden keskinäisriippuvuus. Liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemit voivat olla sisäisesti hyvin erin tavoin rakentuneita, mutta aitoja ekosysteemejä yhdistää toimijoiden ainakin jossain määrin jaettu ymmärrys yhteisistä tavoitteista, kehitysnäkymistä tai yhteisistä prosesseista. Ekosysteemimäinen toimintatapa antaa myös julkisille toimijoille uudenlaisen roolin kehittäjinä ja korostaa esimerkiksi yhteisen kehitysnäkemyksen luomisen merkitystä.

Moninaisuuden ja erikoistumisen suhde on yksi kaupunkiseutujen kehityksen ja kehittämisen peruskysymyksistä, joka säilyy, vaikka liiketoiminnan ja innovaatiotoiminnan organisoitumisen muodot muuttuvat. Aluekehitystutkimus on osoittanut, että moninaisuus on kaupunkiseutujen pitkän aikavälin kehityksen perusta. Samaan aikaan on selvää, että elinkeinokehittämisen rajallisia resursseja on kyettävä suuntaamaan mahdollisimman tehokkaasti.

Näistä lähtökohdista on erityisen tärkeää, että kaupunkiseudun jo itsessään moniaineksiset liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemit kietoutuvat yhteen ja vaikuttavat toistensa kehitykseen. Tampereen kaupunkiseudun pitkän aikavälin kehityksen kannalta on tärkeää pitää huoli elinkeinorakenteen moninaisuudesta ja samalla tukea perinteisten vahvuusalojen kehittymistä uusiin suuntiin. Tälle on erityinen ajallinen peruste: pitkän aikavälin kehityksen näkökulmasta seudulla tulee olla kehityksensä erilaisissa vaiheissa olevia aloja.

Elinkeinopolitiikan tuleekin tunnistaa alojen kehityspolut ja tulevaisuuden tarpeet sekä kohdentaa elinkeinopoliittiset toimenpiteet sen mukaisesti. Näitä kehityspolkuja ovat esimerkiksi uusien ekosysteemien syntyminen paikallisten uusien teknologioiden ja uuden ydinosaamisen ympärille, ekosysteemien vahvistuminen alueelle suuntautuvien ulkomaisten investointien kautta sekä olemassa olevien perinteisten ekosysteemien monipuolistuminen ja sisäinen uudistuminen. Näiden kehityspolkujen varassa Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategia tavoittelee jatkuvaa uudistumista, jotta seutu kykenee sopeutumaan mahdollisimman hyvin nopeasti muuttuvaan toimintaympäristöön.

Alueelliset kyvykkyydet ovat entistäkin merkityksellisimpiä kehittämisen eri tasoilla. Koko kaupunkiseudun tasolla on tunnistettava sellaisia voimavaroja, joiden varassa seutu voi uudistua ja monipuolistua. Näiden voimavarojen hyödyntäminen edellyttää kuitenkin alueellisia kyvykkyyksiä eli toimintatapoja, periaatteita ja prosesseja, joilla voimavarat (erilaiset osaamiset ja muut resurssit) saadaan käännettyä uutta luovaksi toiminnaksi. Tampereen kaupunkiseutu on nostanut omaksi ydinkyvykkyydekseen uudistumiskyvyn, mikä merkitsee yhtäältä alueen voimavarojen tietoista uusintamista ja uudistamista esimerkiksi tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kautta ja toisaalta näiden voimavarojen hyödyntämistä erittäin tehokkaasti kaupunkiseudun elinkeinoelämän uudistamiseksi.

On hyödyllistä tunnistaa, että tällaista kyvykkyysajattelua on mahdollista soveltaa eri mittakaavatasoilla: koko kaupunkiseudun tasolla, yksittäisten tunnistettujen liiketoiminta- ja innovaatioekosysteemien tasolla sekä alueen kehittäjäorganisaatioiden tasolla. Ekosysteemeitä voidaan tarkastella nimenomaan erilaisten voimavarojen ja kyvykkyyksien kimppuina, joita on näin ollen mahdollista myös johtaa ja kehittää. Sama koskee kehittämistoimijoita itseään. On tunnistettava organisaatiokohtaisesti ne voimavarat ja kyvykkyydet, joiden varassa toimijat voivat parhaiten edistää koko Tampereen kaupunkiseudun uudistumiskykyä ja kestävää kasvua.

Nykytila-analyysissä nousivat erityisesti huomioitavina seikkoina esiin elinkeinotoiminnan moninaisuuden vaaliminen sekä terävien, kansainvälisesti kilpailukykyisten osaamiskärkien kehittäminen sekä TKI-panostuksista ja kasvuyrityskehityksestä huolehtiminen.

Kaupunkiseudun elinkeinostrategian perustan muodostavat kaupunkien ja kuntien omat elinkeinolinjaukset, jotka näkyvät niiden omissa kunta- tai kaupunkistrategioissa, elinkeinostrategioissa tai elinkeino-ohjelmissa. Yhteistä seutukunnan strategialinjauksille on yritysmyönteisyys, seudullinen yhteistyö, osallistaminen, rohkeus, avoimuus, vastuullisuus, uudistuminen, aktiivisuus ja kestävä kehitys. Keskeistä on myös elinkeinoelämän tarpeisiin vastaava kaavoitus ja hyvä yritysasiakaskokemus.

Seudullisen elinkeinotoiminnan kilpailukykyisyys edellyttää, että uuden elinkeinotoiminnan syntymistä tuetaan ja nykyisen elinkeinotoiminnan uudistumista edistetään. Se edellyttää samanaikaisesti sekä erikoistumista teräviin, kansainvälisesti kilpailukykyisiin osaamiskärkiin että monipuolisen elinkeinorakenteen vaalimista. Eurooppalaisessa aluekehittämisessä painopiste on selkeästi erikoistumisessa. Klustereita painottaneen kehittämisvaiheen jälkeen aluekehittämisen ytimeen on nostettu älykkään erikoistumisen malli. Yritysvetoisessa kehitystyössä rajalliset resurssit suunnataan seudullisiin vahvuuksiin tavalla, joka palvelee alueen tulevaisuutta.

Tampereen kaupunkiseudun elinkeinostrategia pyrkii tukemaan erikoistumista vahvistamalla sellaisia kärkiosaamisalueita ja liiketoimintaekosysteemejä, joissa seudun on mahdollista ottaa johtava asema kansainvälisesti. Terävien osaamiskärkien rinnalla strategia vahvistaa seudun elinkeinorakenteen monipuolisuutta. Se auttaa ehkäisemään riippuvuutta yhdestä toimialasta ja siten haavoittuvuutta esimerkiksi toimialamurroksessa ja maailmanmarkkinoiden muutoksissa.

Miltä kaupunkiseudun elinkeinotoiminnan nykytila näyttää tilastojen valossa?

Kaupunkiseudun yrityskannassa painottuvat nykyään erityisesti ammatillisten, tieteellisten ja teknisten alojen yritykset (16 %; 4 000 yritystä), kaupan ala (15 %; 3 700) ja rakentaminen (13 %; 3 200). Teollisuuden osuus yrityskannasta on seitsemän prosenttia (1 800 yritystä) ja informaatio- ja viestintäalojen kuusi prosenttia (1 500 yritystä) . Vuonna 2018 uusien yritysten nettolisäyksestä enin osa syntyi ammatillisen toiminnan aloilla (206 yrityksen nettolisäys), rakentamisessa (nettolisäys 109) sekä informaatiossa ja viestinnässä (+99). Myös elämystalouden aloilla eli taiteessa, viihteessä ja virkistyksessä yrityskanta piristyi hyvin selvästi (nettolisäys 93).

Oheisessa kuvassa (ks. Kuva 3) on verrattu toimialan painottumista nykyisessä yritysrakenteessa ja uusien yritysten nettolisäyksen jakautumista vuonna 2018. Jos suhteellinen nettolisäys (turkoosi viiva) ylittää toimialan nykyisen osuuden yritysrakenteessa (sininen palkki), ala on uudistunut virkeästi, ja sen merkitys on kasvamassa kaupunkiseudun yritysrakenteessa.

toimialat pirkanmaa — Kuva 3. Tampereen kaupunkiseudun yrityskanta ja uusien yritysten nettolisäys toimialajakauman mukaan vuonna 2018

Pirkanmaan liiton toteuttaman innovaatiotoiminnan tilannekuvan liikennevalot ovat näyttäneet vuosina 2018 ja 2019 suurelta osin vihreää. Useat tilannekuvan yrityskenttää koskevista indikaattoreista, kuten teollisuustuotanto, viennin arvo, vienti-intensiivisyys ja arvonlisäys, ovat kehittyneet suotuisasti. Viimeisimmässä innovaatiotoiminnan tilannekuvassa 2019 myös kasvuyritysten määrä kääntyi jälleen kasvuun (ks. Kuva 4). TKI-toiminnan kivijalaksi on syntynyt entistä vahvempi korkeakouluyhteisö, ja Tampereen seutu on toiminut laajasti alustana kehittämiselle ja innovaatiotoiminnalle. Kansainvälisistä liiketoimintayhteyksistä, kytkeytymisestä ja osaamisesta kertovat indikaattorit ovat kehittyneet pääosin nousujohteisesti. Muun muassa digitaalisten palvelujen merkitys alueen elinkeinorakenteessa jatkaa edelleen kasvu-uralla.

pirkanmaan innovaatiotoiminta — Kuva 4. Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuva 2019 liikennevaloin

Useiden positiivisten signaalien vastasuuntana on kuitenkin koettu hitaan kasvun vuosikymmen. Kilpailukyvyn kannalta keskeiset tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaan käytetyt menot ovat olleet pitkään laskussa, Pirkanmaalla voimakkaammin kuin muissa TKI-intensiivisissä maakunnissa (ks. Kuva 5). Viime vuonna t&k-menot lähtivät viimein nousuun Pirkanmaallakin, mutta kirittävää on. Myöskään asukaslukuun suhteutettu BKT ei ole kasvanut aivan yhtä vahvasti kuin useissa muissa maakunnissa 2010-luvulla. Tilannekuvan mittarit osoittavat sekä positiivisia että haasteita asettavia kehityssuuntia.

tk pirkanmaa2 — Kuva 5. Tutkimus- ja kehittämistoimintaan käytettyjen menojen kehitys alueilla, 2010=100

Kansalliseksi ja EU-tason strategiseksi tavoitteeksi on asetettu, että TKI-toimintaan käytetyt menot ylittäisivät neljä prosenttia alueen bruttokansantuotteesta. Parhaimmillaan Pirkanmaan tutkimus- ja kehittämismenot suhteessa tuotokseen olivat seitsemän prosenttia. Nykyisellään suhde on laskenut alle neljän prosentin. (Ks. Kuva 6.) Erityisesti yksityisen sektorin t&k-menot ovat supistuneet jo pitkään. Korkeakoulusektorin t&k-panokset ovat kehittyneet yrityskenttää suotuisammin, ja alueen korkeakoulut ovat menestyneet erityisen hyvin muun muassa kilpailluimpien tutkimusrahoituksien hauissa. Korkeakoulujen rahoituksen mittakaava ei kuitenkaan riitä paikkaamaan yrityskentällä tapahtunutta muutosta.

tk pirkanmaa — Kuva 6. Vertailussa Pirkanmaan tutkimus- ja kehittämismenot vuosina 2010 ja 2016 sekä niiden osuus alueellisesta BKT:sta

TKI-rahoituksessa tapahtui myönteinen käänne vuonna 2018, kun yrityksien t&k-menot kääntyivät Pirkanmaallakin nousuun. Yrityksissä käytettiin TKI-panoksia yhteensä 487 miljoonaa euroa, mikä oli yli yhdeksän prosenttia edellisvuotta enemmän. Myös Business Finlandin myöntämä rahoitus maakuntaan kasvoi: TKI-rahoitusta myönnettiin alueen toimijoille yhteensä 66 miljoonaa euroa, josta 75 prosenttia (49 milj. eur) yrityssektorille. Summa kasvoi 9,2 miljoonaa euroa edellisvuodesta (+23 %). [1] (Ks. Kuva 7.) Myönnetystä rahoituksesta 2/3 oli avustusta ja 1/3 lainaa. Lisäksi myönteisenä signaalina on nähtävissä pirkanmaalaisille yrityksille myönnetyn riskirahoituksen kääntyminen kasvuun vuonna 2019 (ks. Kuva 8). Riskirahoituksen ennakkotiedot ulottuvat kesään 2019 asti.[2]

[1] Business Tampere, 2019: Analysoitua tietoa Tampereen kaupunkiseudun elinvoimasta, tilanne 22.8.2019.

[2] Pirkanmaan liitto, 2019: Pirkanmaan innovaatiotoiminnan tilannekuva.

tki pirkanmaa — Kuva 7. Business Finlandin myöntämän TKI-rahoituksen kehitys, Pirkanmaa 2012-2018

riskirahoitus pirkanmaa — Kuva 8. Riskirahoitus Pirkanmaan yrityksille [5]

Business Tampereen strategisten seurantaindikaattorien valossa Tampereen kaupunkiseudun nykytila näyttää pääosin myönteiseltä. Erityisen positiivinen signaali on kasvuyritysten määrän vahva kasvu kaikissa eri yrityskokoluokissa seudulla. Kasvua on sekä laajan määritelmän mukaisten kasvuyritysten määrässä että suppean määritelmän mukaisten kasvuyritysten määrässä. Kasvuyrityksiä on yleisimmin rakentamisen, kaupan, erilaisten ammatillisten ja liike-elämän tukipalvelujen aloilla sekä informaation ja viestinnän aloilla. Alueen suotuisa väestönkehitys ja kuluttajaluottamus näkyvät erityisesti rakentamisen ja kaupan alojen vahvana kysyntänä. Vireä elinkeinoelämä näkyy erilaisten ammatillisten ja liike-elämän palvelujen kasvuyritysten lisääntymisenä. Myös teollisuuden kasvuyritysten määrä on kääntynyt jälleen kasvuun, mikä kertoo teollisten toimialojen uusiutumiskyvykkyydestä alueella. (ks. Kuva 9).