EM-Finland: Monen mahdollisuuden idea

Pitkän linjan yrittäjä Raini Kiukas toi mukanaan idean, jonka ongelma oli sen monipuolisuus: se avasi mahdollisuuksia vaikka mihin, mutta mikä suunta kannattaisi valita? Kiukkaan ideaa puitiin PIB-hankkeessa kahden konsultin avulla: kartoitettiin eri vaihtoehtojen mahdollisuuksia, laskettiin niiden kustannuksia ja rakennettiin samalla yritystä idean viemiseksi eteenpäin.

– Yksinään tässä ei varmasti olisi päässyt alkua pidemmälle, Kiukas toteaa.

Mistä Kiukkaan ideassa sitten oli kyse? Kiukas nappaa tottuneesti kynän ja paperia ja alkaa piirtää, koska sillä tavoin asia selkenee parhaiten. Paperille hahmottuu tikkuihminen, joka syö leipää ja pihviä ja viipottaa sen jälkeen vessaan. Taustalla häämöttää pelto, jolla ruoka on tuotettu.

– Idean ydin on ravinteiden kierrättäminen niin, etteivät ne päädy ruuan tuottamisessa, ruokajätteistä ja ihmistuotoksista vääriin paikkoihin, kuten vesistöjä rehevöittämään tai kaatopaikoille.

Erityisen tärkeää olisi fosforin kierrättäminen. Nykytiedon mukaan sen tuotanto kääntyy laskuun 2030-luvulla, kun maailman fosforivarannot alkavat loppua. Maanviljelylle se on huono uutinen.

– Ei fosforia, ei ruokaa, Kiukas tiivistää.

Kiukkaan ratkaisu näihin ongelmiin oli muun muassa bakteereita ja hiivoja sisältävä EM-mikrobiliuos. Sitä käytetään maailmalla jo moneen tarkoitukseen, esimerkiksi kompostoinnin apuna, maanparannuksessa ja rehevöityneiden järvien kunnostuksessa, ja Kiukas haluaisi tuoda sen käytön myös Suomeen. Yksi käyttötapa olisi pokassi eli vaikkapa myllyjäte, joka on käsitelty EM-liuoksella. Pokassin avulla kompostointi muuttaa luonnettaan kokonaan.

– Sillä saadaan aikaan hapeton komposti, jossa jätteiden ravinteet saadaan tavallista kompostia paremmin irti, nesteenä ulos ja hyötykäyttöön. Kiinteä aine jää maata parantamaan, Kiukas kuvailee.

Monista mahdollisuuksista nousi lopulta kiinnostavimmaksi järvien kunnostaminen. Kehitteillä on menetelmä, jolla rehevöityneesta järvestä saadaan sidottua ravinteita EM-mikrobeilla käsiteltyihin savipalloihin. Tehoa on kokeiltu pienessä itäsuomalaisessa järvessä.

– Pahasti levän peitossa olleen koejärven vesi kirkastui yhden kesän aikana huomattavasti, nyt odotetaan pitemmän ajan tuloksia.

Yritystoiminnan suunta on siis saatu selväksi. Seuraava askel on sopivan yrityskumppanin löytäminen.

– Nyt tarvittaisiin joku, jolla on ymmärystä biologiasta, haluja osallistua yrityksen rahoitukseen ja myös riittävä määrä intoa ympäristönsuojeluun, Kiukas pohtii.

EM-Finland