Osuuskunta sopii meille

Osuuskuntalaki uudistui vuodenvaihteessa. Suurin muutos oli se, että osuuskunnan voi nyt perustaa yksinkin, joten se on joustava vaihtoehto yritysmuodon valintaa pohtiville. Tässä jutussa tutustutaan kahteen tänä vuonna perustettuun kahden hengen osuuskuntaan.

Vintagea ja viihtyisyyttä

Kaihonkukka-osuuskunnan yrittäjät Emmi Laiho ja Anuliina Salo avasivat heinäkuussa Aleksanterinkadulla liikkeen, joka toteuttaa perustajiensa pitkään pohditut unelmat. Forget-Me-Not on vintage-liike, kahvila ja kohtaamispaikka kivoille tyypeille.

– Ajatuksena on ammentaa menneistä hyvistä ajoista. Täällä ihmiset voivat tavata ja tehdä asioita yhdessä. Toki pidämme mielessä myös liiketoiminnan, mutta halusimme kuitenkin luoda tästä vähän erilaisen paikan, Laiho kertoo.

– Asiakas ehkä ajattelee ensin tulevansa vaatekauppaan, mutta meillä voi myös istuskella ja fiilistellä. Lapsille on oma leikkinurkka, joten täällä on mukava viivähtää myös heidän kanssaan, Salo kuvailee.

Forget-Me-Notin tarina lähtee liikkeelle oikeastaan jo Emmi Laihon nuoruusvuosilta. Hän kertoo ihastuneensa teininä menneisiin vuosikymmeniin ja aloittaneensa vintage-vaatteiden ja -kankaiden keräämisen. Erityisesti 60- ja 70-luvut sykähdyttävät.

Vintage-elämäntavasta tuli myös työ, kun Laiho avasi toiminimellä oman liikkeen. Perheen perustamisen ja hoitovapaiden takia se jäi kuitenkin vähin erin hyllylle.

– Tänä keväänä veri veti takaisin näihin hommiin, ja kun sain Anuliinankin innostumaan mukaan, perustimme kahden hengen osuuskunnan ja avasimme liikkeen, Laiho kertoo.

– Jossain vaiheessa teimme sellaisia 17 tunnin työpäiviä, että saimme kaiken valmiiksi ja mieleiseemme kuntoon. Nyt voi vähän huokaista ja todeta, että homma pyörii ja sitä voi lähteä kehittämään edelleen, Salo naurahtaa.

Osuuskunta oli yhtiömuotona lopulta hyvin luonteva valinta. Laihon mukaan se sopii hyvin Forget-Me-Notin yrittäjien ajatusmaailmaan ja kulttuuriin. Liiketoiminnalla ei tavoitella suuria voittoja vaan sopivasti työtä ja toimeentuloa kahdelle yrittäjälle inspiroivassa ja kierrätyshenkisessä ympäristössä.

– Tämä ei siis ole meiltä mikään kokeilu. Olemme tässä ihan 100-prosenttisesti mukana – ja enemmänkin, jos vain mahdollista, Salo ja Laiho toteavat.

Osuuskunnan perustamista harkitseville Forget-Me-Notin yrittäjillä on parikin vinkkiä. Suunnitelmat ja laskelmat kannattaa tehdä etukäteen mahdollisimman huolellisesti ja konkreettisina. Neuvoja kannattaa kysyä riittävän usein etenkin osuuskunnan perustamisvaiheessa.

Proakatemian kasvatit

Maria Ruokosen ja Lauri Holjan Less Miserables -osuuskunta toimii koulutusviennin ja -palvelujen alalla. Sen juuret ovat vankasti Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikössä eli Proakatemiassa.

Ruokonen ja Holja aloittivat Proakatemiassa vuonna 2011, ja pääsivät heti tutustumaan käytännön osuuskuntayrittäjyyteen.

– Opiskelijat perustavat opintojen alussa tiimiyrityksen, yleensä osuuskunnan, ja pyörittävät sitä sitten kaksi ja puoli vuotta, Holja kertoo.

Myös Less Miserables -osuuskunnan liiketoiminnan ydin on Proakatemian innoittama. Holja ja Ruokonen olivat keväällä Barcelonassa esittelemässä Proakatemiaa, tiimioppimista ja -yrittäjyyttä University-Industry Interaction -konferenssissa.

– Esitystä työstäessä tuli ajatus, että kun olemme kerran suuntautuneet valmentamiseen ja valmentavaan johtamiseen, niin mitäpä jos tekisimme tästä bisnestä, Ruokonen sanoo.

Proakatemiasta alkanut polku johti Holjan ja Ruokosen mukaan "paperihommien kautta" varsin luontevasti kahden hengen osuuskunnan perustamiseen. Osuuskunnan valintaa yhtiömuodoksi puolsi myös se, että suoraan opiskelijasta yrittäjiksi siirtyvillä ei välttämättä ole haluja kiinnittää 2500 euron minimipääomaa osakeyhtiön perustamiseen. Less Miserablesin koulutuspalvelut lähtivät liikkeelle muutenkin kevyellä kustannusrakenteella.

–  Tieto on meillä pääomaa, mutta toimistovuokria tai muita vastaavia kuluja meillä ei ainakaan näin alkuun ole, Holja toteaa.

Liiketoimintasuunnitelman laatiminen, starttirahan hakeminen ja muut paperityöt vaativat jonkin verran aikaa, kärsivällisyyttä ja hyviä neuvoja, mutta asiat hoituivat kysymällä ja tekemällä. Nyt kaksikolla on yritys, joka muuntuu ja laajenee tarpeen mukaan. 

– Meillä on alusta alkaen ollut mielessä myös se, että olemme verkostoituva yritys. Osuuskuntaan voi helposti liittyä lisää jäseniä, ja tarkoituksena onkin kerätä hyvää porukkaa tähän ympärille, Ruokonen kertoo.

– Olemme myös laajentaneet tarjontaa. Aluksi lähdimme maailmalle viemään tiimioppimisen mallia korkeakouluihin, mutta asiakkaita löytyi nopeasti myös kotimaasta ja yrityspuolelta, Holja sanoo.

Osuuskunnan perusperiaatteet

• Osuuskunta on olemassa jäseniään varten: sen päätarkoitus on jäsenten elinkeinon tai talouden tukeminen harjoittamalla kannattavaa liiketoimintaa.
• Uuden osuuskuntalain mukaan yksi perustajajäsen riittää, eikä jäsenmäärälle ole ylärajaa.
• Toiminta perustuu demokratiaan, yleensä niin, että jokaisella jäsenellä on yksi ääni.
• Toisin kuin osakeyhtiössä, osuuskunnassa jäsenyyttä ei voi myydä tai luovuttaa. Jäsen voi kuitenkin erota tai jäsen voidaan erottaa.
• Osuuskunnan jäsenen taloudellinen vastuu on rajoitettu sijoitettuun pääomapanokseen. Osuuskunnalla ei ole lakisääteistä minipääomavaatimusta.
• Aloittavaa yrittäjää neuvoo Tampereen kaupunkiseudulla Ensimetri.
• Osuuskuntaa yritysmuotona miettiviä opastaa yritysneuvoja Mirja Taipale (mirja.taipale@tredea.fi).