INKA auttaa rakentamaan älykästä Tampereen kaupunkiseutua

Tampereen kaupunkiseudun yrityksissä, yhteisöissä ja oppilaitoksissa on kaikkea, mitä tarvitaan älykkään kaupungin ja uudistuvan teollisuuden kehittämiseen. Tredean koordinoiman INKA-hankkeen tehtävänä on varmistaa, että oikeat yhteistyökumppanit osuvat saman pöydän ääreen.

Älykästä kaupunkivalaistusta ja älyliikennettä, uutta liiketoimintaa valmistavassa teollisuudessa, nollaenergiarakentamista, terveyskylä… Tekesin INKA – innovatiiviset kaupungit -ohjelma on ollut käynnissä nyt parin vuoden ajan, ja sen tulokset alkavat näkyä Tampereen seudulla. Ohjelman yleisenä tavoitteena on luoda uutta kasvua kehittämällä suurten kaupunkien innovaatioympäristöjä.

– Tampere on tässä edelläkävijä, koska meillä on paljon tutkimus- ja yritysosaamista, aktiivista kaupunkikehitystä ja yhteisiä innovaatioalustoja, kuten Uuden Tehtaan Demola, Kaupin kampus, Mediapolis ja Kampusareena, sanoo INKA-ohjelman kehityspäällikkö Pauli Välimäki Tampereen kaupungilta.

Innovaatioalusta on ympäristö, jossa voidaan tehostaa esimerkiksi uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämistä yhdistämällä eri alojen osaamista. Kun yritys tuo oman ideansa innovaatioalustalle, sen kehittelyyn voi osallistua vaikkapa opiskelijoita, tutkijoita, tulevia käyttäjiä ja asiakkaita tai muita yrityksiä.

– Kun oikeanlaiset kumppanit kohtaavat, syntyy uusia ajatuksia. Tampereen INKA-tiimin roolina on saada saman pöydän ääreen mahdollisimman sopiva yhdistelmä, kertoo teollisuuden palvelujen johtaja Tatu Miikkulainen Tredeasta.

Tampereen kaupunkiseutu on kunnostautunut INKA-ohjelmassa, sillä se on saanut aikaan huomattavan määrän toimintaa, ja tarkoituksena on vauhdittaa yrityksiä aina kansainväliseen kasvuun saakka. Ohjelmassa on käynnistetty 24 hankekokonaisuutta, joiden arvo on noin 20 miljoonaa euroa. Mukana on noin 150 yritystä.

– Hankkeet työllistävät siis jo sinänsä, ja ne tulevat tuottamaan merkittävästi uutta liiketoimintaa ja uusia työpaikkoja muutaman vuoden sisällä. Onnistuneet tuotekehityspanostukset tarkoittavat noin puolen miljardin euron liikevaihdon kasvua ja tuhatta uutta työpaikkaa, Miikkulainen sanoo.

– Kuntatalouden kannalta hankeaktivointi on erittäin tuottavaa, koska käytetty julkinen raha palautuu verotuloina monikymmenkertaisena, Välimäki jatkaa.

INKA-ohjelman periaatteisiin kuuluu sekin, että kunnat avaavat omia kehittämishankkeitaan yritysten uusille ratkaisuille. Kun yritys osallistuu vaikkapa älykkään kaupunkivalaistuksen kehittämiseen, se saa samalla myyntivaltikseen elävässä ympäristössä toimivan kohteen – ja kaupungilla kulkijat aiempaa fiksumman, tunnelmallisemman ja turvallisemman valaistuksen.

– Älyliikenteessä taas halutaan edistää uusia liikkumista helpottavia palveluja avaamalla liikennedataa ja testaamalla esimerkiksi sisätilapaikannusta asemanseudulla. Se auttaa erilaisten palvelujen löytämisessä ja mahdollistaa tulevaisuudessa autojen automaattisen pysäköinnin, Välimäki kertoo.

Teollisuudessa INKA-hankkeet hyödyntävät alueen vahvuuksia: koneenrakennuksen ja ICT-puolen korkeaa osaamista sekä valmiuksia digitalisaation hyödyntämiseen. Esimerkiksi VTT ja Tampereen teknillinen yliopisto (TTY) ovat yhdistäneet voimansa tarjotakseen yrityksille palveluja älykkäiden koneiden kehittämiseen SMACC-konseptillaan. Entistä monipuolisemmat, käyttäjäystävällisemmät ja tehokkaammat työkoneet ovat selvä kilpailuetu.

– Suomalainen teollisuus ei tule voittamaan hintakilpailussa, mutta se voi olla paras koneiden tuottavuudessa ja käytettävyydessä, ja siitä asiakkaat ovat valmiita maksamaan, Miikkulainen sanoo.

Yksi suurimmista Tampereen seudun INKA-hankkeista keskittyy TTY:n johdolla kustannustehokkaisiin ja sisäilmaltaan laadukkaisiin nollaenergiarakennuksiin. Hiedanrannassa taas on menossa hanke, jossa testataan menetelmää Näsijärven pohjassa makaavan nollakuidun hyödyntämiseksi yleisten alueiden pohjarakentamisessa.

– Vastaavaa kuitulietettä on vesistöjen pohjassa kaikkialla, missä on ollut selluteollisuutta. Jos menetelmä toimii, sillä voi olla melkoiset vientinäkymät, Välimäki sanoo.

Hyvinvointipuolella kehitetään muuan muassa Kaupin kampuksen Terveyskylää, josta suunnitellaan monipuolista alan palvelukeskittymää. Tulevaisuuden terveysasemalla kävijä voisi saada Kaupissa lääketieteellisen hoidon lisäksi vaikkapa liikuntakortin lähimetsään. Terveyskylä toimisi myös yritysten testaus- ja kehitysalustana, jossa käyttäjätkin voisivat osallistua kehitystyöhön. Tesoman tulevan hyvinvointikeskuksen suunnittelussa taas on jo kysytty asukkailta, millaisia toimintoja sinne tarvittaisiin.

– Älykäs kaupunki syntyy fiksujen yritysten, osaajien ja kaupunkilaisten yhteentörmäyksistä. Ja mukaan kyllä mahtuu vielä. INKA-toiminnasta kiinnostuneiden yritysten kannattaa olla yhteydessä tredealaisiin, Välimäki ja Miikkulainen tiivistävät.

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen:

”Suuret kaupunkiseudut ovat tulevaisuuden talouskasvun kehtoja. Ne vetävät puoleensa osaajia, startup-yrittäjiä, investoreita ja uusien tuotteiden ja palveluiden käyttäjiä. Digitalous, internet-talous ja jakamistalous eivät ole vain iskusanoja, vaan nopeasti kehittyvää todellisuutta Tampereella.

Kaupunkina haluamme avata omia kehityshankkeitamme yritysten uusien ratkaisujen testaus- ja kokeilualustoiksi. Esimerkiksi Vuores, asemanseutu, keskustan monet kehittämishankkeet, Tesoma ja uusi Hiedanrannan alue sekä palveluverkkomme uudistaminen tarjoavat monia mahdollisuuksia niin älykkään liikenteen kuin ekotehokkaan infran tai digitaalisten palvelujen kehittämiseksi.”

Tredea Oy koordinoi Tekesin kansallista Innovatiiviset kaupungit (INKA) - Älykäs kaupunki ja Uudistuva teollisuus hankekokonaisuutta ja FinnMedi koordinoi Tampereen seudun osuutta Tulevaisuuden Terveys -hankekokonaisuudesta.