Kasvun talkoot – syvempää rahoitusymmärrystä startupeille

Kokemuksia Kasvun talkoot – ketteristä kokeiluista: 11 startup-yritystä sai käytettäväkseen EY Finance Navigator -työkalun sekä ohjausta käytön aloittamiseen ja talouslukujen ymmärtämiseen. Työkalun ja ymmärryksen avulla yrityksille luodaan uusia ja parempia kasvun mahdollisuuksia. Kokeilun ketteristä alkuvaiheista kertovat Middle Market Financial Services Manager Jussi Reijonen EY:ltä ja Applicadon COO Kristiina Aatsinki.

1: Miksi lähditte Startup Tampereen Kasvun talkoisiin?

EY on tilintarkastuksen, verotuksen, liikejuridiikan ja yritysjärjestelyiden asiantuntija ja liikkeenjohdon konsultti. Globaalisti toimiva yritys halusi osallistua ketterään tamperelaiseen kokeiluun, koska se oli hyvä tilaisuus verkostoitua ja näkyä EY:tä kiinnostavassa asiakassegmentissä. Startupien elinkaaressa kannattaa olla mukana alusta alkaen.

Teen paljon töitä rahoituksen ja rahoituskierrosten parissa, ja siltä pohjalta tiedän, että talousosaaminen on yleensä startupien heikoin osa-alue. Se näkyy niiden investor deckeissä eli yritysesittelyissä, joilla pitäisi vakuuttaa rahoittajat, Jussi Reijonen kertoo.

Layette-äitiysapplikaatiostaan enenevässä määrin tunnettu Applicado on yksi kokeiluun osallistuneista startupeista. Yrityksen arki on kiireistä, mutta kiinnostavalle kokeilulle päätettiin raivata kalenterista tilaa. Applicadolla on rahoituskierros menossa ja talouslukujen kanssa tehdään töitä päivittäin – yleensä niin, että otetaan puhelu CTO Sampo Pihlille, joka ”hoitaa excelit kuntoon”.

– Halusimme toimitusjohtaja Sini Havukaisen kanssa syventää omaa osaamistamme ja saada koko tiimille uusia työkaluja yrityksen talousasioiden ymmärtämiseen, Kristiina Aatsinki kertoo.

2: Mitä kokeilussa tapahtui?

 Kokeiluun osallistuneet startupit saivat käyttöönsä EY Finance Navigator -työkalun, jolla voi mallintaa ja budjetoida yrityksen tulevaisuutta havainnollisesti ja nopeasti. EY Finance Navigatorin käyttö ei edellytä taloustietämystä, sillä ohjelman tekoäly ohjaa käyttäjää ja käyttää startupien sparrausapuna eri toimialojen verrokkiyhtiöitä. Mukana ovat 40 000 yrityksen usean vuoden tilinpäätöstiedot.

– Jos ymmärtää oman liikeideansa ja tuntee lukunsa, ne saa täytettyä ohjelmaan puolessa päivässä. Jos talouden käsitteet eivät vielä ole tuttuja, kahden päivän pitäisi silti riittää komeasti, Reijonen arvioi.

Reijonen tarjoili startupeille aluksi tiiviin tietopaketin taloudesta, sen jälkeen osallistujat ryhtyivät syöttämään omia talouslukujaan EY Finance Navigatoriin ja samalla syventämään liiketoimintaymmärrystään. Sovellus on kokeilun tiimoilta osallistujien käytettävissä vuoden verran.

 3: Mitä kokeilu antoi ja opetti?

 EY:n Reijonen muistuttaa, että kokeilun opit ja tulokset tulevat varsinaisesti näkyviin lähivuosien aikana startupien toiminnassa ja menestyksessä. Osalla startupeista omat luvut olivat jo heti alkuun hyvin hallinnassa, monelle benchmarkkaus tuli tarpeeseen ja työkalu sinänsä vaikutti olevan kaikille hyödyllinen talouden hahmottamisessa ja johtamisessa.

– Lisäksi kokeilun tapaamisissa syntyi keskinäistä sparrausta ja hyviä keskusteluja startupien käytännön haasteista, mikä on aina hyödyllistä, Reijonen sanoo.

Applicadon Aatsinki toteaa, että kokeilu antoi varmuutta talouslukujen hallintaan. Vastaisuudessa ei siis välttämättä tarvitse aina soittaa CTO:lle, vaan lukuja ja graafeja saa sovelluksesta ulos itsekin.

– EY Finance Navigatorissa näkee myös sen, miten taloudessa kaikki vaikuttaa kaikkeen. Onhan se toki tiedossa ja näkyy perinteisessä Excelissäkin, mutta tässä se on erityisen konkreettista, Aatsinki sanoo.

4: Keskeiset vinkit yleiseen jakeluun?

 Kokeilussa tuli selväksi, että startupin koko tiimin pitää olla perillä siitä, mitä talousluvuissa tapahtuu ja miksi. Ei riitä, että ne ovat toimitusjohtajan tai talousvastaavan kontolla.

Etenkin alkuvaiheessa kaikkien pitää ymmärtää talouden realiteetit ja puhua samaa kieltä niiden suhteen, Aatsinki sanoo.

 Jotta talous pysyy hallussa, numeroiden äärelle on syytä kokoontua säännöllisin väliajoin – vaikkapa kerran kuussa, ehdottaa Reijonen. Kun yritys muuttaa suuntaa, strategiamuutokset pitää tuoda myös talouslukuihin.

Jos – ja kun – mielessä on globaali kasvu, startupin hallinnolliseksi kieleksi kannattaa valita alusta alkaen englanti. Se helpottaa myöhemmässä vaiheessa rahoittajien kanssa keskustelemista. EY Finance Navigator on englanninkielinen, joten esimerkiksi sen avulla saa käsitteet haltuun.

Näin otat EY:n Finance Navigatorin käyttöön

EY Finance Navigator on online-ohjelmisto startupien ja nopeasti kasvavien yritysten talouden mallinnukseen. Se ohjaa käyttäjäänsä startupin tyypillisimmissä taloushaasteissa: rahoitussuunnitelman rakentamisessa, kassavirran hallinnassa ja rahoittajien tarvitseman tiedon tuottamisessa.

Tutustu Finance Navigatoriin (palvelun käyttö on maksullista) EY:n verkkosivuilta tai lataamalla esite. Lisätietoja antaa Jussi Reijonen.

Mitä yrityksessä nyt tapahtuu?

 Applicado on vuonna 2015 perustettu yritys, jonka äitiysapplikaatio Layette on ollut Suomessa ladattavissa vuoden verran. Yritys tähtää suomalaisella neuvolatiedolla maailmalle, ja ovet ovat juuri avautumassa Japanissa. Lisävauhtia tuo se, että sovellus pääsi hiljattain japanilaisen teknologiayrityksen NTT Datan innovaatiokilpailun finaaliin.

– Japanilaiset ovat kiinnostuneita suomalaisen neuvolatiedon tarjoamasta näkökulmasta. Etenkin siitä, miten raskauden ja vanhemmuuden aikana voidaan tukea koko perhettä, Aatsinki kertoo.

Applicado puskee maailmalle Tampereen seudulta, ja Aatsingin mukaan täkäläisestä startup-skenestä on hyvä ponnistaa. Reijonen puolestaan pitää tärkeänä, että EY on mukana rakentamassa elinvoimaista Tamperetta, Pirkanmaata ja yhtä lailla koko Suomea.

Tampereen seudulla on hyvin monenlaisia startupeja. Se luovuus, mitä tässä markkinassa on, yllättää kyllä päivittäin, Reijonen toteaa.

Kokeilut osana 6AIKA: Kasvun ekosysteemit -hanketta

"6Aika – Kasvun ekosysteemit: Yritysten kasvun mahdollistaminen kuutoskaupunkien yhteistyössä” -hankkeessa tuetaan kasvuhakuisia yrityksiä kiinnittymään niille sopiviin tutkimus- ja tuotekehitystoimintaa tukeviin verkostoihin ja palveluihin. Hanketta toteuttavat kuusi Suomen suurinta kaupunkia: Helsinki, Espoo, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu sekä Pirkanmaan liitto. Hanke perustuu ajatukseen kaupunkien aktiivisesta roolista yritysten innovaatiotoiminnan ja niitä edistävien verkostojen tukemisessa.