XR Challenge toi ihmiset ja ideat yhteen
26.2.2019
Suomessa on maailman johtavia teollisuusyrityksiä ja kovatasoista XR-osaamista – miten nämä kaksi saataisiin keskustelemaan keskenään niin, että syntyisi jotain uutta ja hyödyllistä: palveluja, tuotteita, liiketoimintaa?
Yksi vastaus tähän kysymykseen on syyskuussa Tampereella huipentunut ensimmäinen kansainvälinen XR Challenge. Siinä virtuaalisen, lisätyn ja yhdistetyn todellisuuden yritykset kutsuttiin ratkaisemaan Fastemsin, Glastonin ja Valmetin asettamia haasteita.
– Näin osallistujat eli XR-yritykset pääsivät käsittelemään oikeita ongelmia ja saivat samalla tietoa siitä, mihin teollisuus tarkemmin ottaen tarvitsee niiltä uusia näkökulmia, sanoo Virtual Reality Finland ry:n Kari Peltola, XR Challenge -idean isä ja XR-yritys Leonidas Oy:n toimitusjohtaja.
Kutsuun vastasi kevään aikana yli 40 yritystä lähinnä Pohjoismaista ja Baltiasta. Niiden joukosta kilpailun jury valitsi kuusi finalistia, jotka kehittelivät kesän kuluessa ratkaisuaan pidemmälle, osin yhdessä haasteiden esittäjien kanssa. XR Challenge -tapahtumassa osallistujat esittelivät työnsä tulokset – paitsi pitchauksin itse kilpailussa, myös demoin samassa yhteydessä järjestetyssä XR-alan tapahtumassa.
– Tämä tarjosi XR-yrityksille loistavan mahdollisuuden näyttää omaa osaamistaan ja löytää uusia yhteistyömahdollisuuksia, joten ei ihme, että ne lähtivät innokkaasti mukaan. Oletettavasti myös kilpailun 40 000 euron palkintosumma on herättänyt huomiota, pohtii asiakkuusvastaava Heini Wallander Business Tampereesta.
XR Challenge tarjosi osallistujille, sekä teollisuudelle että XR-yrityksille, nopean katsauksen siihen, missä teknologia on juuri nyt menossa ja miten sitä halutaan hyödyntää. Lasinkarkaisukoneita valmistavassa Glastonissa XR on ollut tarkassa seurannassa, sillä se lupaa esimerkiksi säästöjä ja tehokkuutta koneiden huoltoon. Osa töistä voitaisiin hoitaa XR-ratkaisujen avulla etänä.
– Meillä on paljon koneita eri puolilla maailmaa, ja mitä vähemmän huoltohenkilökunnan pitää lentää paikasta toiseen, sen parempi, sanoo Glastonin Digitalization Manager Kai Knuutila.
Myös tuotantoautomaatiojärjestelmien asiantuntijayritys Fastems on kiinnostunut ratkaisuista, joilla sen oma henkilöstö pystyisi tekemään työnsä entistä paremmin. Esimerkiksi kenttähuollossa etsitään keinoja viedä nopeasti asiantuntemusta sinne, missä sitä kipeimmin tarvitaan – vähentämään järjestelmien ongelmista aiheutuvia kalliita seisokkitunteja.
– Kun mahdollinen ongelma saadaan diagnosoitua XR-ratkaisujen avulla, kokemattomampikin työntekijä pystyy hoitamaan sen paikan päällä ja asiakkaan tuotanto saadaan mahdollisimman nopeasti normaaliin vauhtiin, kertoo Kimmo Kallioniemi, Vice President, Lifecycle Services Fastemsilta.
XR Challengen päämiehistä prosessiteknologian, automaatioratkaisujen ja palvelujen toimittaja Valmet on pisimmällä XR:n hyödyntämisessä. Kilpailun esityksissä oli jo osin yrityksellä käytössä olevia ratkaisuja, joita se toimittaa edelleen asiakkaidensa hyödynnettäviksi sellu-, paperi- ja energiateollisuuteen.
– Siinä missä pari vuotta sitten esittelimme messuilla HoloLensin asiakasprotoa, voimme tänä vuonna näyttää jo kokonaisen tehtaan, jota voi käydä virtuaalisesti läpi. Teknologia kehittyy nopeasti ja ratkaisee ongelmia, nyt vain pitää saada se myös asiakaskunnalle käyttöön, toteaa Valmet Automationin Research Director Mika Karaila.
– XR-teknologia alkaa olla siinä pisteessä, että sitä voidaan todella hyödyntää. Suomalaisten teollisuusyritysten pitää hakea omiin prosesseihinsa sopivia ratkaisuja nyt, tiivistää Virtual Reality Finland ry:n Peltola.
”Hankalaksi meni voittajan löytäminen.” XR Challengen juryyn kuuluvan Mika Karailan lausahdus kuvastaa tyytyväisyyttä: kaikki kuusi finalistia esittelivät hyviä ideoita ja jokaisella oli poimimisen arvoisia helmiä tarjolla. Ensimmäiselle sijalle ja 30 000 eurolla palkittavaksi jury nosti Voconaut Oy:n.
Voconaut sai kiitosta selkeästä demosta ja jopa yllättäviä mahdollisuuksia avaavasta lähestymistavastaan, lisätystä äänitodellisuudesta. Yrityksen perustuote on ympäristöön mukautuva mediasisältö, ja sille löytyy muokattuna paljonkin tarvetta teollisuudessa.
– Meluisissa tuotantolaitoksissa käytetään joka tapauksessa kuulosuojaimia, joten käyttöön kannattaa ottaa meidän älykuulosuojainjärjestelmämme. Sen avulla jokainen työntekijä saa räätälöitynä äänisyötteenä työssään tarvitsemiaan tietoja, kertoo Voconautin toimitusjohtaja Tommi Mäki.
Voconautin tiimissä yhdistyvät äänisuunnittelun ja sovelluskehittämisen kokemus, joten yritys on jo itsessään esimerkki siitä, miten kahden eri alan osaaminen voi yhteen tuotuna sytyttää aivan uusia ideoita. Alkujaan tiimi on suuntautunut mediapuolelle, teollisuuteen kiinnostus laajeni Mediapoliksen tilaisuudessa, jossa alan startupit esittelivät konseptejaan valmistavalle teollisuudelle.
– Me olemme kyllä erinomainen esimerkki siitä, mitä voi syntyä, kun törmäytetään eri aloja ja katsotaan, mitä tapahtuu, Mäki toteaa.
XR Challengen opiskelijakilpailuun osallistunut Teemu Tiainen vakuutti videotervehdyksellään ja ManuAR-konseptillaan juryn 5000 euron yllätyspalkinnon arvoisesti. Samoin palkittiin koulutuksen VR-ratkaisuja kehittävä SimLabIt. Yritys on nuori, mutta nopeasti kasvava, ja tietää mihin tähtää.
– Me yritämme tehdä virtuaalitodellisuudesta tylsää – siinä mielessä siis, että siitä tulisi toimiva, jokapäiväinen juttu. Ota ja käytä, luonnehtii toimitusjohtaja Robert Taylor.
XR Challengen finalistit:
XR Challengen järjestivät Business Tampere, Leonidas Oy, Virtual Reality Finland ry, Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK sekä päämiehinä Fastems, Glaston ja Valmet.
Business Tampere järjestää valmistavan teollisuuden eri toimialojen ristiinpölyttäviä match making -tapahtumia kuten startupien pitch-tilaisuuksia, hackathoneja ja workshopeja Tampereen kaupunkiseudulla. Tapahtumissa isot yritykset, pk-yritykset, startupit, tutkijat ja opiskelijat esittelevät tuotteitaan ja osaamistaan sekä kehittävät yhdessä ideoita, konsepteja ja innovaatioita. Business Tampere edistää näiden tapahtumien tulosten bisneslähtöistä jatkojalostamista. Tavoitteena on saada aikaan tuottavuutta, kasvua ja kilpailukykyä liiketoimintaan sekä mahdollistaa yhteistyötä yritysten ja tarvittaessa myös tutkimuslaitosten kesken. Toiminta on osa AIKO Uudistuva teollisuus (2017–5/2019) -hanketta.