Nopeat kokeilut auttavat luomaan hyödyllisiä palveluja kaupunkiympäristöön

Business Tampereen ja Tampereen kaupungin toteuttama Smart Tampere -ohjelma vauhdittaa älykkään kaupunkiseudun kehitystä muun muassa nopeilla kokeiluilla, joissa yritykset pääsevät pilotoimaan palvelujaan ja tuotteitaan aidossa kaupunkiympäristössä. Vuoden 2018 aikana on laitettu alkuun parikymmentä kokeilua.

Smart Tampereen nopeat kokeilut liittyvät ennen kaikkea opastamiseen ja kaupungin ulkoinfraan, esimerkiksi katujen kunnossapitoon. Näin siksi, että nopeiden kokeilujen konseptia ovat hyödyntäneet tähän mennessä 6Aika-hankkeet Opastamisen ekosysteemi ja City Iot.

Nopeiden kokeilujen hakukierroksilla on haarukoitu vuoden 2018 aikana hyödyllisiä ideoita, joiden testaamiseen kaupunki olisi sopiva alusta.

– Nopeilla kokeiluilla kaupunki selvittää, millaisten uusien digitaalisten ratkaisujen avulla kaupungin toimintaan saadaan tehokkuutta ja kustannussäästöjä, sanoo City IoT-hankkeen projektipäällikkö Mika Heikkilä.

– Yrityksille tämä tarjoaa helpon ja nopean kanavan päästä kiinni kaupungin tarpeisiin ja ylipäänsä keskusteluun kaupungin kanssa, kertoo Opastamisen ekosysteemi -hankkeen projektipäällikkö Anni Joela.

Mukaan valitut yritykset pääsevät kokeilemaan ideoitaan oikeassa ympäristössä, ja jos kokeilu onnistuu, siitä tulee yritykselle kelpo referenssi. Startupeille on tarjolla myös esimerkiksi palvelumuotoiluun tai markkinatutkimukseen liittyviä tukipalveluja, jotta palvelut ja tuotteet todella päätyisivät menestyksekkäästi markkinoille.

– Pitää muistaa, että nopeissa kokeiluissa on kyse pilotoinnista, hankinnat kaupunki tekee erikseen. Mutta haluamme tietysti, että yritykset pystyvät myymään Tampereella hyviksi todetut palvelut ja tuotteet mahdollisimman monelle kunnalle, Heikkilä sanoo.

– Nopeat kokeilut ovat kaikille osapuolille hyvä oppimismahdollisuus. Niissä nähdään käytännössä, miten ketterät menetelmät toimivat kaupungin ja yrityksen yhteistyössä ja toisaalta se, millaiset ovat kunkin ratkaisun mahdollisuudet kaupunkiympäristössä, Joela toteaa.

Nopeiden kokeilujen neljäs hakukierros päättyi Tampereella marraskuun lopussa, ja sen kautta valittiin pilotointiin kuusi uutta ideaa. Kun ne saadaan käyntiin, nopeiden kokeilujen konseptilla on saatu aikaan jo parikymmentä pilottia. Uusia hakukierroksia on luvassa myöhemmin.

– Yritysten kannattaa hakea mukaan, vaikka oma idea ei olisikaan juuri sitä, mitä kaupunki listaa hakukierroksen haasteiksi. Kun näemme mitä kaikkea on tarjolla, joukosta voi löytyä ratkaisu, joka vastaa johonkin tarpeeseen listan ulkopuolelta, Joela vinkkaa.

Haasteellisuus kuuluu nopeisiin kokeiluihin. Kokeiltavat palvelut ja tuotteet ovat vielä kehitysvaiheessa, joten kaikki ei aina suju suunnitelmien mukaan tai ajatellussa aikataulussa. Valtaosa mukaan valituista kokeiluista on kuitenkin saatu käyntiin, ja lopuistakin on opittu ainakin se, että seuraavalla kerralla kannattaa miettiä toisenlaista lähestymistapaa.

Opastamisen tiimoilta on muun muassa kokeiltu, miten raitiotietyömaiden etenemisestä ja niiden aiheuttamista liikennemuutoksista kannattaa tiedottaa. Työmaiden Bluetooth-majakat tarjoavat ajankohtaista tietoa kaikille lähistöllä liikkuville älypuhelimen käyttäjille, joilla on puhelimessaan nearby-toiminto päällä.

– Nopean kokeilun hienous on tässä se, että pääsemme ilman monimutkaista valmistelua testaamaan, onko juuri tämä kätevä tapa välittää työmaainfoa ihmisille, Joela sanoo.

Opastaminen ymmärretään hankkeessa laajasti – opastamalla sekä ohjataan ihmisiä haluamiinsa kohteisiin että tarjotaan niistä lisätietoa. Nopeiden kokeilujen avulla on etsitty uusia ratkaisuja esimerkiksi Ratinan alueen suuriin tapahtumiin osallistuvien ihmisten opastamiseen. Keskustorin rakennushistoriasta taas on valmistunut opastussovellus, joka kertoo Tampereen kasvamisesta torin ympärille.

City IoT -puolella nopeiden kokeilujen avulla otetaan selvää muun muassa diesel-, sähkö- ja hybridibussien eroista liikenteessä. Busseista saatavan datan visualisointi ja analysointi kertoo havainnollisesti, miten autot liikkuvat ja paljonko kilometrit maksavat.

Menossa on myös kokeilu, jossa yhdelle kaupungin puistokentistä asennetut sensorit mittaavat olosuhteita ja kunnossapitoa. Näin pohjustetaan palvelua, josta sekä kuntalainen, kunnossapidon tilaaja että sen tuottaja voisivat nähdä esimerkiksi sen, onko kenttä aurattu asianmukaisesti.

Katualueiden tilannekuvaa rakennetaan kuvantamisen ja koneoppimisen avulla. Kokeilussa on järjestelmä, jossa autoihin kiinnitetyt kamerat kuvaavat katuympäristöä, tekoäly tunnistaa mahdolliset poikkemat ja hälyttää tarvittaessa ihmisen miettimään toimenpiteitä, vaikkapa asvaltissa olevan reiän pikaisempaa paikkaamista.

– Kokeilemme ideoita, joiden käyttöönotosta olisi kunnille hyötyä. Itsestään nämä eivät tietysti vielä saa aikaan säästöjä, vaan myös toimintamallia pitää muuttaa tietojohtamisen suuntaan, Heikkilä muistuttaa.