Blogi: Kasvuyrityksen 7 menestystekijää

Olen kulkenut läpi koko polun yrityksen perustamisesta sen kasvattamiseen kansainväliseksi menestyjäksi ja lopulta irtaantumiseen. Matkalle on mahtunut monta upeaa voiton hetkeä ja karvasta tappiota. Samalla mukaan on tarttunut paljon ymmärrystä siitä, mistä menestys ja sitä kautta kasvu syntyy. Oppiminen ei tapahdu ilman erehdyksiä, joten oma kantapää on tullut tällä matkalla erityisen tutuksi. Vasta näin jälkikäteen taaksepäin katsoen on mahdollista jalostaa sanoiksi ne asiat, jotka omalla kohdallani nousevat muiden yläpuolelle pohdittaessa menestyksen tekijöitä. Halusin jakaa ne tekijät kanssasi; ehkäpä sinun ei sitten tarvitse tutustua omaan kantapäähäsi ihan yhtä paljon kuin minun aikanaan omaani (vaikka ei sitä yrittäjä kokonaan välttääkään voi).

Yrityksen menestykseen liittyy paljon suoritettavia asioita, joiden on oltava kunnossa – taloudenpito, sopimukset, lakiasiat, henkilöstö ja kulttuuri, liiketoiminnan kehittäminen, asiakashallinta. Mikään niistä ei kuitenkaan ole sellainen asia, jonka päälle menestystä ja sitä kautta kasvua voi rakentaa. Suoritettavat asiat ovat välttämättömiä vaatimuksia jo sille, että yritys ylipäänsä elää ja hengittää, menestymisestä puhumattakaan. Menestykseen vaaditaan perustavaa laatua olevia asioita tai pikemminkin ominaisuuksia. Ne ovat sellaisia, joiden päälle rakennettuna suoritettavat asiatkin toimivat paljon paremmin ja voivat nousta kilpailijoiden tasoa korkeammalle.

Tunnistamani menestyksen tekijät eivät kuitenkaan ole mitään rakettitiedettä. Tiiviisti listattuna ne ovat nämä:
1. Luottamus
2. Yhteinen suunta ja tavoite
3. Ihmiskeskeisyys
4. Positiivinen tyytymättömyys
5. Todellisuuden realistinen kohtaaminen
6. Rohkeus tarttua tilaisuuteen
7. Valmius muutokseen

Nopeasti lueteltuna nämä tekijät eivät vaikuta mitenkään ihmeellisiltä, vai mitä? Salaisuus ja haaste piileekin siinä, että mukana on paljon sellaisia ihmisen ominaisuuksia, joita voi olla vaikea tai jopa mahdoton opiskella. Ja siitä seuraa oikeastaan koko listan tärkein metaelementti: oikea tiimi, eli oikeat ihmiset sopivilla ominaisuuksilla varustettuna oikeissa tehtävissä. Oikea tiimi on siis yrityksen menestystekijöiden menestystekijä. Katsotaan noita seitsemää tekijää seuraavaksi yksi kerrallaan hieman tarkemmin.

Luottamus

Menestystekijöiden listaa on turha lukea eteenpäin, jos tiimin kesken ei vallitse luottamusta. Se on suvereenisti listan tärkein tekijä ja mahdollistaa muiden tekijöiden toteutumisen.

Luottamus kulkee monella tasolla. Luottaessasi tiimisi jäseniin tiedät, että he ovat avoimia omien tavoitteidensa suhteen (ei piiloagendoja), ja toisaalta voit luottaa siihen, että he tekevät mahdollisimman hyvin omat velvollisuutensa (omalla tavallaan). He eivät toimi selkäsi takana. Ja vastaavasti he voivat luottaa sinuun. Koska tiimin jäsenten kesken vallitsee luottamus, he voivat vapaasti olla kriittisiä toisiaan kohtaan pelkäämättä leimautumista – ja myös voivat ottaa helpommin kritiikkiä vastaan. Katso myös kohta Positiivinen tyytymättömyys.

Kun yrityksen ydintiimin kesken vallitsee luottamuksen ilmapiiri, se leviää luonnostaan sekä työntekijöihin että asiakkaisiin ja kumppaneihin. Se on usein aistittavissa.

Tiimin kesken voi tulla syystä tai toisesta välirikko. Siinäkin tilanteessa luottamus on valtava voimavara – erimielisyydet voidaan käsitellä asiassa pysyen.

Luottamus syntyy hitaasti ja se voidaan menettää hetkessä. Sen rakentamiseen on käytettävä aikaa. Vaikka tiimin jäsenet tuntisivat toisensa jo entuudestaan, voi liiketoimintaympäristö olla kuitenkin niin aiemmasta yhteisestä historiasta poikkeava, että yhteiseloa on harjoiteltava.

Liiketoiminnan suunnittelu vaikkapa parin viikon yhteisellä telttaretkellä karuissa olosuhteissa on suositeltava vaihtoehto.

Yhteinen suunta ja tavoite

Toisinaan kuulee sanottavan, että kulttuuri syö strategian aamupalaksi. Siinä tapauksessa puhuja ei taida oikein ymmärtää, mitä strategia tarkoittaa – yrityksen strateginen tavoitehan voi olla kulttuurin kehittäminen. Strategia on yksinkertaisesti tavoitteen asettamista, toiminnan suunnittelua tavoitteen saavuttamiseksi, sekä tavoitteen avointa ja toistuvaa kommunikointia. Yritys ei voi menestyä, jos se ei tiedä, mitä haluaa saavuttaa. Tavoitteen asettaminen on mielestäni suoritettava asia. Siitä syystä tämän menestystekijän kohdalla paino on sanalla yhteinen.

Kun koko tiimi osallistuu tavoitteen määrittelyyn, se on helppo kokea omaksi. Silloin koko yrityksen katseet voidaan kääntää samaan suuntaan. Yritys on kuin yksi suuri laiva purjehtimassa oikeaan suuntaan sen sijaan, että kukin istuu omassa pikku jollassaan melomassa omaan suuntaansa. Yhteinen tavoite on majakka, jota kohti yrityslaiva suunnistaa.

Kuten luottamus, myös tavoitteen asettaminen kulkee useammalla tasolla. Erityisesti startupissa on hyvin tärkeää tunnistaa ydintiimiläisten henkilökohtaiset tavoitteet. Jos yksi haluaa nopeaa kasvua ja sitten exitin, ja toisen intohimona taas on kasvattaa omaa putiikkia ja olla menossa mukana vielä säädetyn eläkeiän jälkeenkin, voi edessä olla ongelmia, elleivät nämä toiveet ja tavoitteet ole tiimin tiedossa.

Kun kartoitat tiimiläisten tavoitteita, on hyvä keskustella myös henkilökohtaisista arvoista. Niiden kautta tavoitteetkin usein määrittyvät.

Ihmiskeskeisyys

Tiimisi koostuu ihmisistä. Samaten asiakkaasi ovat ihmisiä, kuten myös yhteistyökumppanit. Olet liiketoiminnassasi ihmisten kanssa tekemisissä lähes kaikissa tapauksissa. Viime kädessä ihmisten tarpeet ja halut määrittävät sen, mikä käy kaupaksi, tarjosit sitten mitä hyvänsä. Itse asiassa asiakaskeskeisyys on yksi ilmentymä ihmiskeskeisyydestä.

Ihmiskeskeisyys ei tarkoita sitä, että et voisi irtisanoa väkeä, jos tulee tiukka paikka. Eikä se tarkoita sitä, että unohdetaan liiketoiminnan lainalaisuudet ja viivan alle jäävä luku suunniteltaessa yrityksen pikkujouluja – mennäkö Mauritiukselle vai Poriin.

Ihmiskeskeisyys tarkoittaa vaikkapa sitä, että ohjaat ja kehität liiketoimintaa ihmisen, ei teknologian ehdoilla. Älä siis aloita uutta tuotekehityshanketta uuden teknologian sokaisemana, vaan varmista ensin, että jossain on joku (mieluiten useampi kuin yksi) joka myös haluaa ja tarvitsee sen.

Tai se voi tarkoittaa sitä, että puhut asiakkaan kieltä oman teknologiajargonisi sijaan. Opettele siis ymmärtämään asiakastasi ja hänen tapaansa nähdä maailma, ja sitten puhumaan hänen kanssaan samaa kieltä.

Kuuntele tiimiläisiäsi, kuuntele asiakkaitasi, kuuntele kumppaneitasi ja osoita että kuulet, mitä he sanovat. Ei se sen vaikeampaa ole.

Positiivinen tyytymättömyys

Oletko koskaan rakentanut taloa itse? Jos olet, tiedät, miten valtava työmäärä siihen sisältyy. Ja toisaalta, saatuasi anturan valettua, saatoit betonin kovettuessa katsoa kättesi työn tulosta ja iloita siitä, miten suuri urakka on jo takana.

Tässä suhteessa yrityksen rakentaminen on vähän kuin talon rakentamista. Kokonaisuutta rakennetaan perustuksista aloittaen, ja aika ajoin on hyvä pysähtyä ihastelemaan sitä, mitä kaikkea on jo saanut aikaiseksi, oli kyseessä sitten ensimmäinen kauppa tai sadannen työntekijän palkkaaminen. Ja samalla on hyvä pitää mielessä, mitä voisi tehdä vieläkin paremmin.

Positiiviseen tyytymättömyyteen liittyy avoimuus ja luottamus. Kun kaikki uskaltavat esittää omia parannusehdotuksiaan, tapahtuu kehitys kaikkein nopeimmin. Ja positiiviset asiat mielessä pitäen kritiikkikin on helpompi ottaa vastaan.

Positiivinen tyytymättömyys liittyy myös ennakointikykyyn (proaktiivisuus vs. reaktiivisuus). Kun otata tavaksi katsella tekemisiäsi kriittisin silmin, saatat huomata jo ennakkoon asioita, jotka tulevat lähiaikoina vaatimaan korjaavia toimenpiteitä.

Anna siis tyytymättömyyden (”mitä voisimme tehdä vieläkin paremmin?”) ohjata tekemisiäsi entistä paremman yrityksen kehittämisen suuntaan. Ja anna positiivisuuden (”katsokaa mitä kaikkea upeaa olemme jo nyt saaneet aikaiseksi!”) leimata asennettasi tekemisiisi.

Todellisuuden realistinen kohtaaminen

Kuulostaa helpolta, vai mitä: älä sulje silmiäsi ikäviltäkään asioilta, vaan käy määrätietoisesti niihin käsiksi. Todellisuudessa tätä ohjetta on usein todella hankala noudattaa. Yrittäjällä ei ole koskaan yhtä tai kahta asiaa pöydällä odottamassa päätöstä tai vaatimassa toimenpiteitä, vaan niitä on helposti kymmeniä, toinen toistaan tärkeämpiä ja kiireellisempiä. Niistä on äärimmäisen helppoa valita todo-listalleen niitä, jotka eivät aiheuta ylimääräisiä sydämentykytyksiä ja kylmää hikeä. Ikävät asiat ehtii hoitaa myöhemminkin, ehkäpä ne katoavat itsestään.

Valitettavasti brutaaleilla faktoilla ei ole taipumusta ratketa itsekseen. Päinvastoin, usein ne muuttuvat pahemmiksi ja niillä on myös ikävä taipumus eskaloitua. Silmien sulkeminen brutaaleilta faktoilta aiheuttaa siksi helposti tulipaloefektin, jossa lopulta kaikki aika kuluu toiminnan koossa pitämiseen sen kehittämisen sijaan. Usein brutaaleihin faktoihin ajoissa tarttuminen ja niiden ratkaiseminen – vaikka se kuluttavaa onkin – palkitsee lopulta ajalla.

Rohkeus tarttua tilaisuuteen

Jokainen on kuullut ruotsalaisesta päätöksenteosta. Istutaan ja haetaan konsensusta vaikka maailman tappiin. Tärkeintä on, että kaikki ovat samaa mieltä ja tyytyväisiä. Jos sitä tilaa ei saavuteta, ei tehdä mitään. Demokratia ei aina kuitenkaan toimi yrityksen kehittämisessä. On hyvää johtajuutta tunnistaa eteen tulevat mahdollisuudet ja ennen kaikkea uskaltaa tehdä niitä koskevia päätöksiä. Kaikkien huonoin päätös on tekemättä jäänyt päätös (joka on oikeastaan päätös sekin, päätös siitä, että ei tehdä päätöstä).

Rohkeus tarttua tilaisuuteen ei tarkoita sitä, että heittäydytään sokeasti mukaan kaikkeen mitä eteen tulee. Päinvastoin: se tarkoittaa sitä, että arvotetaan eteen tulevat mahdollisuudet ja niihin liittyvät riskit suhteessa yrityksen tavoitteisiin, riskienhallintakykyyn ja resursseihin. Ja sitten vasta jos valot näyttävät vihreää, annetaan mennä.

Jos kohtaat mahdollisuuden, joka vie sinua kohti tavoitetta mutta et ole vielä varma, pystytkö suoriutumaan siitä, tartu siihen. Tekemällä oppii, ja kokemus on paras opettaja. Hitaat jäävät jalkoihin.

Valmius muutokseen

On helppoa rakastua omiin suunnitelmiinsa. Kasvuyrityksiin vain liittyy sellainen ongelma, että koko yritys on jatkuvassa muutoksen tilassa. Siispä siinä käy niin, että saatuasi valmiiksi uuden sulavan toimintatavan, huomaat että tuplattuasi yrityksen koon koko prosessi on joko auttamatta vanhentunut tai pahimmillaan menettänyt kokonaan merkityksensä. Valmius muutokseen koskee siis ennen kaikkea valmiutta muuttaa omaa ajatteluaan – ja purkaa tekemiään päätöksiä, jotka vielä pari kuukautta sitten olivat niin hyviä.

Valmius muutokseen voi olla proaktiivista tai reaktiivista, ja se liittyy läheisesti sekä positiiviseen tyytymättömyyteen että todellisuuden realistiseen kohtaamiseen. Sen sijaan, että jonain päivän yllätyt kun myyntiprosessi ei enää joustakaan vaan leviää käsiin, voit pitää sitä silmällä ja todeta jo etukäteen, että sitä olisi syytä tuunata.

Kasvuyrityksessä koko organisaation on syytä tottua muutokseen. Vuosi sitten työnsä aloittaneet tulivat aivan erilaiseen yritykseen kuin tänään palkkaamasi työntekijät. Voi olla, että osa vanhoista työntekijöistä kokee jatkuvan muutoksen vieraana ja jopa kuormittavana. Toisille se taas antaa energiaa. Joka tapauksessa kaikki hyötyvät siitä, että muutoksen välttämättömyys tiedostetaan avoimesti.

Muutoksetkin on syytä toteuttaa ihmiskeskeisyyden periaatteen mukaisesti. Liian monen asian muuttaminen kerralla ylittää ihmisen sopeutumiskapasiteetin ja aiheuttaa pelkkiä ongelmia. Muutosten kanssa pitää kiiruhtaa hitaasti.

Lopuksi

Tällaiset menestystekijä -listat ovat nice to know -luettavaa ja ne myös jäävät sellaiseksi, jos niitä ei aidosti halua alkaa soveltaa omassa yrityksessään. Ja varmaa on, että vaikka niin päättäisikin tehdä, niiden soveltaminen ja käyttöönotto tapahtuu ajan kanssa – ja omat virheet tehden. Se on kuitenkin huikea matka, joka menestystä tavoittelevan kannattaa aloittaa tänään. Ota yhteyttä, autan mielelläni sinua eteenpäin menestyvän yrittäjän polullasi.

Juha Lehikoinen on kasvuyrittäjä, businessenkeli ja hallitusammattilainen. Hänellä on takanaan reilun vuoden takainen onnistunut exit palvelumuotoiluyhtiö Leadin Oy:stä, jonka hän perustin veljensä Jaakon kanssa kahdestaan v. 2009 ja josta he kasvattivat lähes 100 hengen kansainvälisen yhtiön ennen myyntiä Gofore Oyj:lle v. 2017. Nyt Juha tarjoaa uuden yrityksensä Via Nova Partnersin kautta valmennusta ja rahoitusta menestyshakuisille pirkanmaalaisille yrityksille.

Lisätietoja:

juha@via-nova.fi
044 997 2050